 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Luottolaitoksia koskevaa lakia pyritään uudistamaan pikaisestiTyöryhmä tiukentaisi pankkituen myöntämistä
Pankkien ja muiden luottolaitosten toimintaa koskevien pelisääntöjen uudistus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn jo ensi syksynä.Keskiviikkona muistionsa jättänyt työryhmä haluaa tiukentaa pankkituen saantia sekä saada lakiin selkeät säännöt mm. pankkien yhdistämisestä ja toiminnan lopettamisesta. Uudistusten taustalla on tilanteen normalisointi pankkikriisin jälkeen. Markkinaehtoiseen maailmaan odotetaan kuuluvan pankkien ja muiden luottolaitosten liittoutumat myös yli rajojen. Nykyistä lainsäädäntöä pidetään epäselvänä ja tulkinnanvaraisena. Työryhmän mielestä pankille pitäisi antaa julkista tukea vasta sen jälkeen, kun pankin aikaisemmat tappiot olisi kuitattu pankin omasta pääomasta. Näin pankin omistajat joutuisivat selkeästi ottamaan heille kuuluvan vastuun liiketoiminnan epäonnistumisesta. Jos pankin omistajat eivät olisi valmiita tällaiseen päätökseen, lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsan vetämä työryhmä olisi valmis siihen, että esimerkiksi valtioneuvosto eli maan hallitus voisi päättää asiasta vastoin pankin omistajien tahtoa. Sarsa myönsi, että linjauksella on haluttu ottaa oppia aikaisemmista kokemuksista, vaikka 90-luvun kaltaista pankkikriisiä pidetään hyvin epätodennäköisenä. Jos ehdotettu malli olisi ollut käytössä pankkikriisin aikaan, tappioiden kattaminen pankin omista pääomista olisi Sarsan mukaan koskenut vain Säästöpankkien keskusosakepankkia Skopia. Jos Skop olisi selvinnyt kriisistä ja sen liiketoiminta olisi tervehtynyt, vanhat omistajat eivät olisi päässeet hyötymään voitoista, vaan ne olisivat kanavoituneet uusille omistajille eli valtiolle, hän havainnollisti työryhmän kaavailemaa mallia. Hänen mukaansa työryhmän tehtävänä ei ollut ratkaista kaikkia pankkikriisiin liittyneitä ongelmia, vaan keskittyä pääosin luottolaitosten oikeudellista asemaa koskevien lakien uudistamiseen.
Vastaus maailman muuttumiseenUudistuksilla tähdätään ensisijaisesti lainsäädännön ajantasaistamiseen ja eurooppalaistamiseen, vaikka myös mietinnön vastaanottanut toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari korosti, että osaltaan kyse on tilanteen normalisoinnista pankkikriisin jälkeen.Lainsäädännön uudistustarve tuli entistä ajankohtaisempi, kun pankkitalletusten täydellisestä suojasta luovuttiin viime vuoden alussa ja eduskunta purki viime vuoden lopussa lupauksensa huolehtia suomalaisten pankkien toimintaedellytyksistä kaikissa oloissa. Skinnari lupasi tehdä kaikkensa, että asia etenee eduskuntaan jo tämän vuoden aikana hankkeen tärkeyden vuoksi. Skinnarin mielestä asian siirtyminen tulevan hallituksen eteenpäin vietäväksi ei ole ongelma, koska uudistuksiin ei liity poliittista erimielisyyttä. Sen sijaan pulmallisempana hän piti sitä, että valmistelussa joudutaan odottamaan oikeusministeriössä vireillä olevan osuuskuntalain uudistusta, ettei osuuspankkeja koskevaa lakia jouduta muuttamaan heti uudestaan. Epäluuloaan hän perusteli asioiden jumiutumisella oikeusministeriössä. Skinnari piti suotavana, että eurooppalaiset pankit hakevat toisistaan liittolaisia. Tavallisilta tallettajilta ei tarvita siirtolupaaTyöryhmä ehdotuksen mukaan lakiin tulivat säännöt mm. luottolaitoksen toiminnan uudelleenjärjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta. Lupaa lopettamiseen ei tarvittaisi kuten nyt.Jos pankki yhdistyisi toiseen, talletussuojan alaisilta tallettajilta ei tarvitsisi pyytää lupaa talletusten siirtoon uuteen pankkiin. Muuten tallettajien ja velkojien oikeudet halutaan selkeästi lakiin. Yleisestä velkojansuojaperiaatteesta poikkeamista perustellaan sillä, että talletussuojan vuoksi tallettajat eivät ole samanlaisessa asemassa kuin muut velkojat. Lailla talletukset on suojattu 150 000 markkaan. Sarsan mukaan lisäksi tallettajat voivat aina halutessaan siirtää rahansa toiseen pankkiin, jos uusi pankki ei heitä miellytä. Edes määräaikaisia talletuksia hän ei pidä suurena ongelman, koska nekin tehdään suhteellisen lyhyeksi ajaksi.
Hallintoneuvostoja ei olisi pakko perustaaTyöryhmä esittää myös, että liike- ja osuuspankeissa ei olisi pakko perustaa hallintoneuvostoja, mutta halutessa se olisi mahdollista.Pakosta luopumista Sarsa perusteli toteamalla hallintoneuvostojen olevan "eksoottinen ilmiö" Euroopassa. Toisaalta pankin hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät halutaan määrittää laissa. Sarsa myönsi, että ongelma ei ole iso, mutta tilanne on hieman erikoinen, koska muiden yhtiöiden osalta asiasta on määräykset laissa. Nykytilanne voi Sarsan mukaan olla yksi syy siihen, että säästöpankkioikeudenkäynneissä on ollut vaikeuksia hallintoelinten vastuun määrittelyssä.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE