Suomalaisuus sisältää ylpeyttä - Suhde politiikkaan pysyy penseänä

Asennemittauksen valossa näyttäisi siltä, että kansainvälistyminen ja Euroopan unionin jäsenyys lujittavat suomalaisuutta päinvastoin kuin jäsenyyttä aikoinaan vastustaneet maalailivat. Suomalaisuuden vahvistuminen on tarvinnut tuekseen nokialaisen menestystarinan, jonka myötä usko teknologiaan ja koulutukseen on noussut selvästi.

- Jokaisessa meissä asuu nykyisin pieni nokia, Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimusraportissa innostutaan.

Raportista käy kuitenkin ilmi se, että vaikka Suomen kansainvälisen aseman koetaan kohentuneen, maan sisällä tapahtuva kansainvälistyminen, kuten ulkomaalaiset Suomessa, epäilyttää edelleen.

Suomalaisten yhteiskunnallista ajattelua mittaavan tutkimuksen aineisto kerättiin kaksikielisenä kyselynä joulukuun alun ja helmikuun alun välisenä aikana. Yhteiskuntatutkimus Oy:n tekemään tutkimukseen vastasi 2 200 suomalaisista.

Vastausprosentti oli lähes 49. Vastausten liitteenä kertyi poikkeuksellisen paljon toivomuksia siitä, että kyselyn tulokset saisivat paljon julkisuutta ja saavuttaisi päättäjien ymmärrystä. Tutkimus luettavissa osoitteessa www.eva.fi.

Vaalit eivät vain innosta

Vain 18 prosenttia suomalaisista yhtyy väitteeseen, että demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa.
- Kihelmöivää vaali-innostusta ei ole odotettavissa, tulkitsee EVA:n tutkimusta esitellyt oik.lis. Peter Ekholm.

Puolueiden johtajat löytävät näissä vaaleissa helpommin toisensa kuin kansa puolueet. Nykyistä parempia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia ei edes haluta, sillä politiikkaa seurataan kuin television saippuaoopperaa; Kauniiden ja rohkeiden juonen kulkuun ei kuitenkaan päästä vaikuttamaan.

Nuoret ovat politiikan suhteen yksinkertaisesti välinpitämättömiä. Ikääntyvien joukoissa on niitä, jotka haikailevat entisten parempien aikojen perään. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneista katsoi olevan samantekevää, mitkä puolueet istuvat seuraavassa hallituksessa, politiikka ei siitä muutu.

Selitykseksi tarjotaan sitä, että monipuoluejärjestelmässä harjoitetaan konsensuksen hakemista ja jatkuvuutta ja kaksipuoluejärjestelmän vallankeikaukset oat mahdottomia. Useampi kuin joka toinen katsoo, ettei mikään puolue aja juuri hänelle tärkeitä asioita.

Kiinnostus politiikkaan on hivenen heikentynyt, mutta silti joka toinen suomalainen kuitenkin ilmoittaa seuraavansa politiikkaa aktiivisesti. Kansalaisilla on myös selkeä käsitys siitä, mitä parempaan elämään kuuluisi. Puolueiden legitimiteetti kansalaisten silmissä on heikko, sillä puolueet jatkavat ajautumistaan yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista.

Vieraantumiskysymys on esitetty asennemittauksissa samanlaisena vuodesta 1984 lähtien. Vieraantuminen on pysynyt korkealla, vaikka hallituspohja on vaihdellut. On ollut punamultaa, sinipunaa, porvarihallitusta ja sateenkaarta.
- Kansa epäilee herroja, olivat ne politiikan, talouden tai median edustajia, tulkitsee EVA:n toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi.

Puolet kansasta katsoo kuuluvansa keskiluokkaan

Suurimman oppositiopuolueen, keskustan kannattajat, eivät usko politiikan muutokseen sen enempää kuin SDP:n kannattajat ja vähemmän kuin kokoomuksen kannattajat. Asennemittauksen valossa kansalaiset eivät tahdo löytää puolueista henkilökohtaista edunvalvojaa saati poliittista kotia.

Puolueet ovat muuttuneet yhä enemmän yleispuolueiksi samaan aikaan kun identifioituminen yhteiskuntaluokkiin on muuttunut niin, että puolet kansalaisista arvioi kuuluvansa keskiluokkaan.
- Lauri Ihalaisen huoli saada porukat vaaliuurnille näyttäisi olevan aiheellinen, tutkija Peter Ekholm sanoo.

Tämänkertaisessa tutkimuksessa SDP:n kannattajissa on ensimmäisen kertaa enemmän keskiluokkaan kuin työväenluokkaan samaistuvia. Koko 1990-luvun työväenluokkaan samaistuvien osuus pysyi hyvinkin vakaana.

Sokeat markkinavoimat ei, yrittäjät kyllä

Kolme neljästä arvioi suomalaisen yhteiskunnan ajautuneen liiaksi sokeiden markkinavoimien ja itsekkään voitontavoittelun ohjattaviksi. Kasvolliset markkinavoimat, yrittäjät, ovat sen sijaan hyväksyttäviä.

Suomalaiset ovat lisäksi sitä mieltä, että tiedotusvälineillä on liikaa valtaa ja poliisilla liian vähän.

Poliisille haluttaisiin lisää mahdollisuuksia lieventää yhä kasvavaa turvattomuutta.

Tasaantumisvaihe tarpeen myllerrysten jälkeen

Iloniemen mielestä on syntymässä myös uusi keskustelun taso, globaalitaso. Esitetään kysymyksiä kuten, miten globaalin markkinatalouden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Toisaalta Iloniemi löysi tämänkertaisesta mittauksesta tulevaisuuden uskoa, joka liittyi Suomen asemaan maailman kartalla.

Kielteisiä asioita olivat kansalaisten epävarmuuden ja turvattomuuden selvä kasvaminen. Perusturvallisuuden tunne on väistynyt, ja siihen on politiikan keinoin vaikea puuttua. Se on tunnetila, jota yksittäiset asiat eivät paranna, mutta voivat kyllä heikentää sitä.

Suomalaista terveydenhuoltoa esimerkiksi arvostetaan, mutta jos vakavaa sairautta tutkittaessa potilaalle ilmoitetaan, että laboratoriokokeisiin pääset vasta vuoden kuluttua, perusturvallisuus taatusti heikkenee.

Hyvä terveys, läheiset ihmissuhteet, sisäinen mielenrauha ja henkinen harmonia kuuluvat suomalaisten mielestä käsitteeseen "parempi elämä". Aineellisia tavoitteitakin on: pysyvä työ, työn mielenkiintoisuus sekä perustoimeentulon varmuus.

Huoli ympäristöstä on laantunut sen takia, että viime vuodet ovat kasanneet ihmisille sitä konkreettisempia toimeentulohuolia.

MARGIT HARA
5.3.1999