Vihreät panostavat vaalikampanjassaan vihreään verouudistukseen ja perustuloon

Hassi: Siimes harrastaa epärehellistä populismia

Hassi muistuttaa, että vasemmistoliitto on tällä hallituskaudella ollut toteuttamassa tätä uudistusta: työn verotusta on päättyvällä vaalikaudella vähennetty 13 miljardilla markalla.

Hassin mielestä kansantaloustieteilijänä Siimes aivan varmasti tietää, että ekologisesta verouudistuksesta on hyötyä sekä työllisyyden hoidon että ympäristön kannalta.

- Populistisista lähtökohdista hän hyökkää näitä asioita vastaan sopivan yleisön edessä. Kun taas edessä on toinen yleisö - esimerkiksi Suomen Luonto -lehden kysely - hän on ekologisen verouudistuksen kannalla. Minusta tämä on epärehellistä, hämmästelee Hassi STT:n haastattelussa.

- Valituksi tullessaan hän lupasi, että hän tekee vasemmistoliitosta modernin eurooppalaisen puolueen. Olisin odottanut jotakin älykkäämpää.

Hassin mielestä Siimes ratsastaa ajatuksella, että vasemmistoliitto haluaa puolustaa pientä ihmistä ja hyvinvointivaltiota. Reseptit tähän puolustamiseen ovat hänen mielestään kuitenkin hyvin epäselvät.

Sinänsä Hassi ymmärtää vasemmistoliiton puheenjohtajan tavoitteet. Keinot ovat hänen mielestään kuitenkin epärehellisiä. Hän haastaakin Siimeksen perustelemaan kunnolla heittonsa.

Hassi on Siimeksen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hyvinvointiyhteiskunta on turvattava. Hänen mielestään palkkatulojen kireä verotus ei kuitenkaan toimi sellaisessa tilanteessa, jossa automaatio syö työpaikkoja.

Hän korostaa, että täytyy saada aikaan verotuksen rakennemuutos, joka suosii työvoimavaltaisia aloja, koska tavarantuotanto ei työllistä enää entistä määrää työntekijöitä.

- Vihreä verouudistus on paitsi tapa parantaa työllisyyttä niin myös tapa turvata hyvinvointivaltio, hyvät palvelut terveydenhuollossa ja koulutuksessa sekä naisten työpaikat, hän perustelee.

Tavoitteena perustulo

Toinen keskeinen vaaliteema vihreillä on kysymys perustulosta. Hassi myöntää, että tässä asiassa ei ole pitkälle päästy.

Hassi uskoo, että perustulon torjunta perustuu järjestelmän nimen tuomaan väärään mielikuvaan. Perustulo merkitsisi hänen näkemyksensä mukaan kuitenkin järjestelmän selkeyttämistä. Ns. kannustinloukkutyössä on ajettu tätä asiaa, mutta siinä on hänen mielestään onnistuttu vain lievästi.

Hassi muistuttaa, että tuoreen selvityksen mukaan hallituskauden alussa yksinäisen, sosiaaliturvan varassa elävän ihmisen ei kannattanut mennä töihin, ellei palkka ollut vähintään 4 300 markkaa kuukaudessa. Nyt vastaava kynnyspalkka on 2 800 markkaa.

Vihreiden lähtökohtana perustuloajatuksessa on, että tämä kynnyspalkka olisi markka. Siis jo ensimmäisen ansaitun markan pitäisi hyödyttää työntekijää.

- Tämä ei ole mitään idealistista uskoa ihmisen hyvyyteen, Hassi perustelee. Tavoitteena siten on, että ihminen, jolle ei ole tarjolla hyvinpalkattua kokoaikaista työtä, ottaisi vastaan edes tilapäisen työpaikan. Perustulojärjestelmä tähtää hänen mukaansa siihen, että tämmöisellä ihmisellä olisi kannustin työhön.

Lapsiperheiden asialla

Hassia harmittaa tässä yhteydessä hallituskumppaneiden SDP:n ja vasemmistoliiton asenne. Hänen mielestään nämä puolueet panevat päänsä pensaaseen, kun ne antavat ymmärtää, että hallituksen pienin puolue on pakottanut leikkaamaan eläkkeitä.

- Ei eläkeläinen elä pelkästä rahasta. Hän tarvitsee myös yhteiskunnan ympärilleen, Hassi perustelee vihreiden linjauksia. Samalla hän muistuttaa, että monien eläkeläisten kohdalla kyse on ollut rahojen siirrosta heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Hän korostaa, että vihreät ovat olleet lapsiperheiden asialla ja olleet valmiita ottamaan vastaan siitä hyvästä myös vihaa.

Lasten kotihoidon tuen leikkaukset olisivat hänen mielestään olleet dramaattisesti suuremmat, elleivät vihreät olisi keksineet, että suurimpia työeläkkeitä ansaitsevien eläkkeistä voidaan siirtää lapsiperheille.

Hallituspaikka KTM:ssä miellyttäisi

Hassin mielestä ratkaisu vihreiden osallistumisesta hallitusyhteistyöhön neljä vuotta sitten oli aivan oikea ratkaisu. Tässäkin kohtaa hän piikittelee hallituskumppani vasemmistoliiton suuntaan; hänen mielestään vihreällä liitolla on hallitustyössä ollut enemmän substanssia kuin vasemmistoliitolla.

Hassi varoo visusti ottamasta kantaa tulevan hallituksen henkilökysymyksiin. Hän ei siis ole julkisuudessa työntämässä itseään hallitukseen. Pienen maanittelun jälkeen hän tosin myöntää, että paikka kauppa- ja teollisuusministeriössä olisi mieluinen.

Hassilla on huonoja kokemuksia näistä asioista neljän vuoden takaa. Hän pitää mediaa syyllisenä esitettyyn kuvaan, että hän olisi pitänyt itseään "varmana" vihreiden ministerinä.

Vihreällä liitolla on toukokuun lopussa edessään myös puheenjohtajan valinta seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Hassi ei halua paljastaa ajatuksiaan tästäkään asiasta. Tosin hän ei ole havainnut kilpailevia ehdokkaitakaan.

Hassi aikoo paljastaa suunnitelmansa puheenjohtaja-asiassa vasta vaalien jälkeen. Vaalituloksella on merkitystä ratkaisuun, sillä hänen mielestään näissäkin asioissa on tietty tulosvastuu. Hän myös myöntää, että hallituskuviotkin saattavat vaikuttaa asiaan.

Vihreät tavoittelevat eduskuntapaikkaa Pohjois-Karjalasta monen puolueen vaaliliitolla

Pohjois-Karjalassa peräti viisi puoluetta on kerännyt voimansa saadakseen vaaleissa edes yhden edustajan vaaliseulan läpi. Vihreät ovat tässä vaaliliitossa mukana nuorsuomalaisten, perussuomalaisten, kirjavan puolueen ja vapaan Suomen liiton kanssa.

Alunperin vihreä liitto kaavaili vaaliyhteistyötä vasemmistoliiton kanssa. Tämä kuvio ei kuitenkaan toteutunut, kun SDP ryhtyi "historialliseksi" mainittuun hankkeeseen ja solmi vaaliliittoon vasemmistoliiton kanssa.

Helpolla vihreä liitto ei Pohjois-Karjalan vaaliliitosta selviä. Urheilupiirejä varmasti jossain määrin miellyttää nuorsuomalaisten riveissä ehdokkaana oleva, Jokereista potkut saanut jääkiekkovalmentaja Hannu Kapanen.

Monet uskovat, että vahvimmilla liitossa on jo SMP:n toiminnassa mukana ollut perussuomalaisia edustava liperiläinen pienyrittäjä Jukka Ikonen.

Vihreiden pääehdokkaansa pidetään puolueen hallituksessa istuvaa monitoimitietotyöläistä Marjo Hämäläistä. Myös opiskelija Krista Mikkosella on kannatusta. Etukäteen on mahdotonta ennustaa, kuka heistä nousee eduskuntaan - jos ylipäänsä kukaan nousee.

STT-IA
10.3.1999