Itsemurhien ehkäisyhanke ei pudottanut Suomea länsimaiden tasolle



Kymmenen vuotta jatkunut tehostettu itsemurhien ehkäisytyö ei pudottanut Suomea itsemurhatilastoissa vielä lähellekään muita länsimaita. Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan itsemurhien ehkäisyhankkeen saavutukset ylittivät kuitenkin moninkertaisesti sen heikkoudet.


Asetetusta tavoitteesta vähentää itsemurhia 20 prosentilla toteutui vain puolet eli itsemurhat vähenivät yhdeksällä prosentilla vuodesta 1986 vuoteen 1996. Huolta aiheuttaa etenkin se, että nuorten naisten itsemurhakuolleisuus ei vähentynyt lainkaan.

Hankkeen aikana kehitettiin monipuolisia työkaluja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, kirkon, koulujen ja pelastustoimen työntekijöille.

Hankkeen aikana kaikkiaan noin 100 000 eri alojen työntekijää etsi omalle alalleen sopivia keinoja itsemurhien ehkäisemiseksi. Tärkeänä pidettiin rohkaistumista puuttua kriisitilanteeseen joutuneen ihmisen elämään, sanoo projektin johtaja Maila Upanne Stakesista.

Alkoholi ajaa nuoria naisia itsemurhiin?

Sekä miesten että naisten itsemurhat lisääntyivät hankkeen viitenä ensimmäisenä vuonna nopeasti huippuvuoteen 1990. Tästä taitevuodesta lähtien kokonaislukuja on saatu hilattua alaspäin peräti 18 prosenttia. Tarkkaa syytä itsemurhien vähenemiseen ei kuitenkaan voida Upanteen mukaan nimetä.

Naisten itsemurhat eivät ole kuitenkaan juuri vähentyneet ja nuorten alle 35-vuotiaiden naisten itsemurhat ovat jopa lisääntyneet, sanoo tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta.

Lönnqvistillä ei ole selvää vastausta siihen, mitä tähän nuorten naisten ongelmaan kätkeytyy, mutta ainakin yhdeksi syyksi hän nimeää alkoholin.

Lönnqvist epäileekin, että tyttöjen lisääntynyt alkoholinkulutus voi ennakoida vielä jyrkkääkin piikkiä naisten itsemurhakäyrään.

Myös lääkkeiden saatavuuden helpottuminen näkyy itsemurhatilastoissa. Myrkytysitsemurhat ovat ainoana ryhmänä selvästi lisääntyneet. Puolet itsemurhan tehneistä naisista ja neljännes miehistä oli päätynyt myrkytysitsemurhaan.

Alueellisia eroja löytyy

Itsemurhien ehkäisytyön onnistumisessa näkyy myös alueellisia eroja. Entisten Mikkelin ja Kuopion läänien alueilla näkyi hyvin voimakas myönteinen kehitys.

Huonommin pärjättiin Kymen läänissä, missä mm. rajakauppa ja muutenkin runsas alkoholinkulutus saattavat piillä ongelmien takana.

Itsemurhien ehkäisyhankkeen viimeisenä vuonna 1996 Suomessa tehtiin 1 247 itsemurhaa eli yksi neljästätuhannesta suomalaisesta päätyi itsemurhaan.

Joka neljäs itsemurhan tehnyt oli alle 35-vuotias mies, sanoo tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta.

Paljon tutkimusta ja uusia työkaluja

Kymmenvuotinen hanke tuotti paljon tutkimusta ja uusia oppaita ja muita työkaluja itsemurhien ehkäisytyöhön. Kansainvälisen arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jan Beskow uskoo niistä olevan hyötyä myös muiden maiden ehkäisyhankkeissa.

Maailmanlaajuisesti itsemurhat ovat taloudellisen taantuman aikana lisääntyneet. Kaikkiaan maailmassa tekee itsemurhan joka vuosi noin miljoona ihmistä.

Maailmanlaajuisessakin tilastossa Suomi on kärkipäässä. Enemmän itsemurhia asukasta kohden tehdään vain Liettuassa, Venäjällä, Latviassa, Virossa, Valko-Venäjällä, Unkarissa, Sri Lankassa ja Sloveniassa.

Muista länsimaista lähimpänä Suomen lukuja WHO:n tilastoissa on Belgia ja Itävalta.

STT-IA
5.3.1999


AJASSA -SIVULLE