Keskustan johto uskoo puolueen kirikykyyn

Aho haluaa korjauksia eläkeleikkauksiin


Keskustan puheenjohtaja Esko Aho haluaa seuraavan hallituksen puuttuvan eläkkeitä koskeviin säästötoimiin. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen tulee hänen mielestään lopettaa välittömästi.

Yli 65-vuotiaiden eläkekorotuksia pienentävästä ns. taitetusta indeksistä voidaan Ahon näkemyksen mukaan päästä eroon luomalla yhtenäinen, kaikkia tasapuolisesti kohteleva indeksi. Muutos voidaan toteuttaa siten, ettei se johda menojen lisäyksiin.

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja ei yhdy SDP:n puolelta esitettyyn arvioon siitä, että Ahon oma hallitus olisi kohdellut eläkeläisiä huonommin kuin nykyinen.

Eläkeläiset joutuivat osallistumaan edellisen hallituksen aikana laman kustannuksiin, mutta Ahon mukaan eläkeläisten asema kuitenkin koheni hivenen suhteessa muihin kansalaisryhmiin.
- Nyt heihin on kohdistettu leikkauksia, jotka selvästi syrjivät tätä väestönosaa. He ovat aiheellisesti ärtyneitä, Aho arvioi STT:n haastattelussa.

Aho pitää vääränä mielikuvaa siitä, ettei hänen ja Lipposen hallituksen säästöillä ollut periaatteessa mitään eroa.

Eläkeläisten ohella hän ottaa esimerkiksi kuntatalouden, joka yleisesti ottaen tervehtyi 90-luvun alussa. Nyt on suunta alaspäin ja kriisikuntien lukumäärä kasvussa.

Kotihoidon tuen leikkaus ei Ahon mielestä saanut aikaan sekään mitään aitoa säästöä, vaan ainoastaan kavensi perheiden valinnanvaraa.

Nykyisen hallituksen säästöissä on perussääntö ollut Ahon mielestä se, etteivät ne ole koskettaneet yhteiskunnassa hyvässä asemassa olevia. Maksumiehinä ovat olleet huono-osaiset alueet ja väestöryhmät.

Säästöjä tarvitaan kaikesta huolimatta myös vaalien jälkeen. Ydinkysymys tässä suhteessa on Ahon mukaan kuitenkin se, miten voidaan vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja tulojen menetyksiä.

Yksityistämisrahoja ohjattava maakuntiin

Keskusta on asettanut tavoitteeksi bruttoveroasteen alentamisen ensi vaalikaudella noin 3,5 prosenttiyksikköä. Ansiotuloverotuksen keventämisen täytyy kuitenkin samalla johtaa työllisyyden paranemiseen, työnteon kannustavuuden kasvuun ja verokiilan alenemiseen. Pääomaveron Aho säilyttäisi nykyisellään.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) haluaisi käyttää seuraavalla vaalikaudella valtionyhtiöiden yksityistämisestä saatavat rahat selkeän suoraviivaisesti valtionvelan lyhentämiseen.

Aho pitää vaarallisena sitä, että valtionyhtiöpolitiikasta on tehty budjettipolitiikan jatke. Kerran myytyä ei saa takaisin. Irrotettu pääoma tulisi sijoittaa uudelleen tuloa tuottavalla tavalla.

Se on Ahon mielestä täsmälleen yhtä arvokasta toimintaa valtion velkaantumisen estämiseksi kuin kerralla tapahtuva velan lyhentäminen.

Teknologian kehittämisen ohella Aho ohjaisi myyntituloja mm. kansalliseen aluepolitiikkaan. Siihen tarvittaisiin muutaman sadan miljoonan markan vuosittainen lisäpanostus.

Lennonjohtajien tapaisten avainryhmien lakot antavat Ahon näkemyksen mukaan aihetta pohtia uusia pelisääntöjä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken heti ensi vaalikauden alussa.

Hän ei ole tyytyväinen siihen, että lennonjohtajien lakkoa tarkastellaan vain ikävänä yksittäistapauksena. Kysymys on hänen mukaansa ilmiöstä, jonka esimakua on vasta saatu Suomessa.

Aho katsoo. etteivät monet avainasemassa olevat ammattiryhmät enää tunne solidaarisuutta esimerkiksi suomalaista sairaanhoitajaa tai rakennusmiestä kohtaan.
- He hakevat perusteen omille tulovaatimuksilleen ammattiveljistään muualla yhteisvaluutan alueella. Tästä tulee hyvin hankala kysymys tulevaisuudessa, Aho ennustaa.

Varaministereitä valtioneuvostoon

Keskustan puheenjohtaja kaipaa myös muutoksia valtioneuvoston kokoonpanoon. Aho on esittänyt perheministerin salkun perustamista. Erityisesti EU-asioiden hoito edellyttäisi Ahon mukaan myös uudenlaisen kakkosministereitä koskevan järjestelmän luomista.

Valtioneuvoston kansliaan tulisi sijoittaa 4-5 salkutonta ministeriä, jotka voisivat toimia sijaisina useissa ministeriöissä.

Kakkosministeri edustaisi samaa puoluetta kuin ykkönenkin. Näin vältyttäisiin päällystakki-ilmiöltä.

Keskustan johto uskoo puolueen kirikykyyn

Aho luottaa puolueensa voimaan kahden viikon pituisessa loppukirissä. Hän ennustaa, että tasaisista mielipidemittausten luvuista huolimatta itse vaalitulos on hyvin selkeä.

Aho muistuttaa keskustan vahvan järjestöorganisaation taanneen sen, että kaikissa 90-luvun vaaleissa on puolueen saama kannatus noussut 1-2 prosenttiyksikköä yli gallupsuosion.

Keskustalle on nyt ennustettu keskimäärin 23:n prosentin osuutta äänistä. Ahon mukaan siihen tarvitaan vain reilun prosenttiyksikön verran lisää, niin ollaan "veret seisauttaneessa" vuoden 1991 vaalien tuloksessa.
- Vaalit antavat aina jonkin suunnan. Viimeiset viikot ratkaisevat, kuka saa lipun haltuunsa, Aho huomauttaa.

SDP:ta Aho tölväisee epäilemällä demareiden kirjaavan yhden kaikkien aikojen suurimmista vaalitappioista, jos vajaan kuuden prosenttiyksikön menetys toteutuu.

Helsingissä kilpailu kolmen puheenjohtajan kesken tai pääministeriehdokkaiden suosiota mittaavat gallupit eivät ratkaise sitä, kuka uutta hallitusta johtaa.

Aho muisteli, että hänellä oli vuoden 1991 vaalien alla vain parin prosenttiyksikön kannatus pääministeriksi. Silloin keskustasta tuli pääministeripuolue. Ennen vuoden 1995 vaaleja sijoitus oli ykkönen, mutta keskusta jäi oppositioon.

Vaalitulos ratkaisee nokkimisjärjestyksen

Tulevan hallituksen koostumusta tai keskustalle mieluisia hallituskumppaneita ei Ahon mukaan ole syytä spekuloida. Vaalitulos ratkaisee politiikan nokkimisjärjestyksen ja sitä on kaikkien kunnioitettava.

- Suomalaisessa demokratiassa on niin paljon vaihtoehtoja, ettei niitä kyetä etukäteen rajaamaan, hän huomauttaa.

Karhun nylkemistä ennen sen kaatamista välttelevä Aho kieltäytyy ottamasta kantaa myös siihen, voisiko Paavo Väyrynen (kesk) toimia Ahon johtaman hallituksen ulkoministerinä.

Aholle itselleen kelpaisi uudesta hallituksesta muukin paikka kuin pääministerin tuoli.
- Olen lähtenyt siitä, että tämä on joukkuepeliä. Tärkeintä on se, mitä asioille tapahtuu, ei se, kuka miltäkin paikalta niitä hoitaa.

Aho on virkaiältään vanhin nykyisistä puoluejohtajista. Hän ei anna kuitenkaan mitään lupauksia paikkansa jättämisestä, jos keskustan vaalitulos sittenkin jäisi epätyydyttäväksi ja edessä olisi toinen peräkkäinen oppositiokausi.

Ahon mukaan vaalikampanjan tilanteen ja tunnelman tuntien ei sellaista vaihtoehtoa tarvitse pohtia.
- Voin lähteä tässä suhteessa vaaleihin hyvin levollisin mielin, hän ilmoittaa.

STT-IA
7.3.1999

POLITIIKKA -SIVULLE