Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Hassi: Kokoomuksen vaalikampanja voi kompastua ydinvoimaan

Vihreiden puheenjohtaja Satu Hassi pitää käsittämättömänä, että kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö pitää sitkeästi kiinni viidennen ydinvoimalan rakentamisesta.

- Saavatko kokoomuksen ehdokkaat niin paljon tukea teollisuuden ydinvoimalobbareilta, että vaatimukseen on hirttäydytty kiinni. Muuten en ymmärrä, miksi kokoomus ottaa tietoisen kompastumisriskin vaalikamppailun viime metreillä, Hassi kummastelee.

Hassi muistuttaa, että suomalaisten enemmistö vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.
- Kansalaisten enemmistö on ymmärtänyt, että suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuus turvataan vihreällä energiapolitiikalla, ei lisäydinvoimalla, Hassi sanoi torstaina Kuopiossa.

Hassi ilmaisi samalla vihreiden tuen Suomen luonnonsuojeluliiton vaatimuksille seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle. Liiton vaatimuksiin kuuluu muun muassa luomutuotannon nostaminen 30 prosenttiin peltopinta-alasta.


Lipponen: Suomi tiivistää yhteistyötä EU:n ja Venäjän kesken

Suomi aikoo hyödyntää puheenjohtajakauttaan EU:ssa pannakseen toimeen uuden yhteistyösopimuksen EU:n ja Venäjän kesken, sanoi pääministeri Paavo Lipponen Financial Times -lehden haastattelussa torstaina.

Laaja-alainen yhteistyösopimus on määrä hyväksyä EU:n Kölnissä pidettävässä huippukokouksessa kesäkuussa.
- Päämääränä on nivoa Venäjä Eurooppaan demokratiana ja markkinatalousmaana. Tämä on strategisena tavoitteena, Lipponen sanoi haastattelussa.

Uuden yhteistyösopimuksen puitteissa EU:n varoja on määrä käyttää mm. Venäjän ympäristötuhojen korjaamiseen. Financial Times -lehden haastattelemat suomalaisvirkamiehet nostivat mahdollisina yhteistyömuotoina esiin myös energiayhteistyön ja liikenneyhteyksien sekä ydinvoimaturvallisuuden parantamisen.


Uudenmaan lehdet: Kokoomus voittaa

Uudellamaalla ilmestyvän neljän lehden tilaaman tutkimuksen mukaan sosialidemokraatit menettäisivät vaalipiirissä kaksi paikkaa eduskuntavaaleissa.

Keski-Uusimaassa, Uusimaassa, Hyvinkään Sanomissa ja Vantaan Sanomissa julkaistun tuloksen mukaan kokoomus voittaisi kolme ja vihreät kaksi paikkaa. Keskusta voittaisi yhden paikan.

Vasemmistoliitto menettäisi yhden paikan, RKP yhden paikan ja nuorsuomalaiset ainoan paikkansa.

Kristillisten ja remonttiryhmän vaaliliitto saisi vain yhden paikan nykyisen kahden sijaan. Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn oli haastateltu 1 211 uusmaalaista.


Niinistö: Valtionyhtiöiden myyntitulot velan maksuun

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö vaatii, että valtionyhtiöiden myyntitulot käytetään seuraavalla vaalikaudella suoraan valtion velan lyhentämiseen.

- Valtionyhtiöiden myyntitulot on ohjattava suoraan ja viimeistä markkaa myöten velanlyhennykseen lukuunottamatta tutkimus- ja tuotekehittelypanosta, joka on jo ajettu budjetin kehyssuunnitelman pohjaan, Niinistö sanoo Kalevan keskiviikkona julkaisemassa haastattelussa.

Niinistön mukaan asiasta on sovittava jo hallitusneuvotteluissa sitovasti. Hän kertoo olevansa tympääntynyt asiasta käytyyn kädenvääntöön nykyhallituksessa.

- Olen niin kyllästynyt tämän hallituksen aikana keskusteluun, alituiseen tappeluun ja alituiseen välistävedon yrityksiin siinä, että jos joku ministeriö myy jotain, niin se katsoo, että sille kuuluu siitä kauppahinta, Niinistö sanoo.


RKP haluaa EU:lle toimivan ulkopolitiikan

EU tarvitsee toimivan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, katsoo ruotsalainen kansanpuolue. RKP:n mielestä EU:n saamatonta reagointia ihmisoikeusloukkauksiin ja kriiseihin ei voi puolustaa.

Puolueen tiistaina hyväksytyssä Eurooppa-poliittisessa ohjelmassa vaaditaan Amsterdamin sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien käyttämistä. EU:n on RKP:n mielestä voitava toimia juridisena henkilönä ja pystyttävä ottamaan kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Unionin olisi myös allekirjoitettava Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

Pyrkimyksiä EU:n pakolaispolitiikan tiukentamiseen RKP ei hyväksy. Puolue tukee EU:n itälaajentumista ja haluaa lisätä EU:n päätöksenteon avoimuutta.


Kysely: Vain viidesosa suomalaisista valmis maksamaan EU:n laajentumisesta

Puolet suomalaisista hyväksyy periaatteessa EU:n laajentumisen, mutta vain viidesosa on valmis maksamaan siitä.

Helsingin Sanomien tiistaina julkaiseman kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista on periaatteessa sitä mieltä, että EU:n jäsenmaiden lukumäärää tulisi lisätä. Vastaan on 32 prosenttia.

Laajentumisen kannatus laskee kuitenkin rajusti, jos uusista jäsenistä aiheutuu lisäkustannuksia nykyisille jäsenille. Tähän kysymykseen vastasi myöntävästi enää 22 prosenttia. Vastaan oli peräti 65 prosenttia.

Suomen Gallupin helmikuun loppupuolella tekemään kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.


Haavisto: Vihreiden kielteiseen ydinvoimakantaan voi luottaa

Ympäristöministeri Pekka Haavisto ilmoitti Porvoossa maanantaina, että hänen kantansa ydinvoiman lisärakentamiseen Suomessa on ehdottoman kielteinen. Tämä on Haaviston mukaan vihreiden vahva yhteinen kanta.
- On hyvä, että Suomessa on puolue, jonka ydinvoiman vastaiseen kantaan äänestäjät voivat luottaa, Haavisto sanoi.

Kysymykseen pettivätkö Saksan vihreät sitten äänestäjänsä, kun eivät pystyneet osallistumaan teollisuuden ja liittokansleri Helmut Schröderin välisiin neuvotteluihin, Haavisto totesi, että sellainen vaikutelma pääsi syntymään. Haaviston mukaan Saksa on kuitenkin pitkässä juoksussa luopumassa ydinvoiman käytöstä.

Haavisto otti Porvoossa kantaa sen puolesta, että Venäjältä rakennetaan öljyputki Porvooseen mieluummin kuin raakaöljyn lastaussatama Primorskiin. Porvoon vaihtoehto olisi kuitenkin huonompi kuin vanha reitti Ventspilsin kautta, Haavisto sanoi.

Haavisto otti esille myös Itämeren suojelun tärkeyden.
- Itämeren suojelu on otettava yhdeksi seuraavan hallitusohjelman painopisteeksi, Haavisto sanoi.


Jaakonsaari: Pallo lakkojen sovittelujärjestelmän kehittämiseen on työmarkkinajärjestöillä

Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) ei usko, että avainryhmien lakkoilun lopettamiseen pitäisi kehittää niin sanottu pakkosovittelujärjestelmä.

- En usko, että lainsäädännöllä, jossa lakkoilu lopetettaisiin niin sanotusti ylhäältä käsin, saataisiin hyvää aikaiseksi. Paineet pelisääntöjen kehittämiseen ovat olemassa, mutta pallo on työmarkkinajärjestöillä, Jaakonsaari sanoi Työn Päivillä Mikkelissä maanantaina.

Jaakonsaaren mukaan neljän viime vuoden aikana lakkoja on ollut vähiten koko sodan jälkeisessä historiassa.
- Nykyinen sovittelujärjestelmä on toiminut mielestäni tähän saakka hyvin, ja voi vain toivoa, että lennonjohtajalakossa niin sanotusti Siperia opettaa ja pelisääntöjä aletaan kehittää.


Törnqvist liputtaa punamullan puolesta

Eduskunnan varapuhemies Kerttu Törnqvist (SDP) toivoo, että vaalien jälkeen syntyisi sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan yhteishallitus.

Törnqvist sanoi maanantaina Nurmeksessa, että tämä olisi paras vaihtoehto Pohjois-Karjalan kannalta.
- Sellainen hallitus ymmärtäisi paljon paremmin maan reuna-alueiden ongelmat kuin hallitus, jossa kokoomus olisi mukana.

Törnqvist huomautti, että keskusta kyllä joutuisi aika lailla joustamaan "työreformistaan".
- Mutta en usko sen nousevan esteeksi, jos yhteinen tahto muuten löytyy. Onhan keskustallakin hyvät kokemukset kolmikantayhteistyöstä, hän sanoi.


Rakentamisen tukea keskitetään kasvukeskuksiin

Valtion tukea vuokra-asuntojen rakentamiseen ohjataan tänä vuonna aiempaa enemmän suuriin kasvukeskuksiin.

Pääkaupunkiseutu kehyskuntineen sekä Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudut saavat vuokra- ja asumisoikeusasuntojen lainavaltuuksista lähes 75 prosenttia, kun viime vuonna niiden osuus oli noin 65 prosenttia.

Valtion asuntorahasto julkisti maanantaina päätöksensä tämän vuoden arava- ja korkotukilainojen valtuuksista sekä vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen varauksista.

Päätettyjen yhteensä 6,37 miljardin markan lainoitusvaltuuksien arvioidaan riittävän noin 11 600 asunnon rakentamiseen, 6 400 asunnon peruskorjaamiseen ja 400 asunnon hankintaan.

Yhdessä asuntorahaston ja kuntien aiemmin tekemien lainavarauksien kanssa voidaan tänä vuonna rakentaa noin 12 000 arava- ja korkotukiasuntoa (vuonna 1998: noin 13 000), aloittaa noin 5 900 asunnon perusparantaminen (noin 13 000) ja hankkia noin 600 asuntoa (600).

Lainvaltuuksien jaossa on korostettu vuokra-asuntoja, joita arvioidaan saatavan lainojen tai korkotuen avulla noin 7 700 eli noin 67 prosenttia uustuotannosta. Asumisoikeusasuntoja jako sisältää noin 3 000 ja omakotitaloja 800.


Zyskowicz: Laki avainryhmien lakkojen päättämiseksi hallitusohjelmaan

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz vaatii työmarkkinoiden sovittelun kehittämistä seuraavaan hallitusohjelmaan.

- Kysymys sovintomenettelyn kehittämisestä ulkopuolisille kohtuutonta vahinkoa aiheuttaville avainryhmien lakoille tulee hallitusneuvotteluissa esille, Zyskowicz lupaa maanantain Kalevassa.

Zyskowiczin mukaan lennonjohtajien lakko osoittaa, että tarvitaan lainsäädäntöä, jolla tietyissä rajatuissa poikkeustapauksissa voidaan saada ylipitkä lakko päättymään.

- Mekanismi voisi toimia siten, että laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä asetettaisiin sovintolautakunta, jonka sovitteluratkaisu olisi osapuolia sitova, Zyskowicz ehdottaa.


Joenpalo: Zyskowiczin tarkennettava vaatimuksiaan

STTK:laisen Teknisten liiton puheenjohtaja Ilkka Joenpalo patistaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Ben Zyskowczia tarkentamaan, minkä erityisryhmien lakko-oikeutta hän rajoittaisi. Joenpalon mukaan lakko-oikeutta ei voi ruveta rajoittamaan lainsäädännöllä aina kun jostakin lakosta koituu hankaluuksia.

- Kaikista lakoista on aina haittaa ulkopuolisille ja pitkittyessään kaikki lakot muuttuvat avainryhmien lakoiksi, Joenpalo totesi Helsingissä maanantaina.

- Jos lakot ratkaistaan ulkopuolisten toimesta pakolla, voi toinen osapuoli aina pitäytyä kannassaan ja odotella rauhassa ulkopuolista puuttumista. Todellista painetta neuvotteluratkaisuun ei silloin ole, eikä pakolla synny kestävää sovintoa, Joenpalo muistutti.

Koonnut: IA
4.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE