Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti


Amnesty: Yhdysvallat kohtelee naisvankeja julmasti

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee Yhdysvaltoja naisvankien nöyryyttämisestä ja heidän perusoikeuksiensa loukkaamisesta.

Raiskaukset, rintojen ja sukupuolielinten koskettelu ruumiintarkastusten yhteydessä sekä käsirautojen ja jalkakahleiden käyttö synnytyksissä merkitsevät, että naisvangit joutuvat käytännössä kärsimään tuomionsa "kaksinkertaisena".

Myös puutteellinen lääkärinhoito ja vankien pitkäaikainen eristäminen ovat yleisiä naisvankien ongelmia Yhdysvalloissa, Amnesty sanoo torstaina julkistamassaan raportissa. Not part of my sentence -raportti on osa Amnestyn kampanjaa, jonka tarkoituksena on nostaa esille ihmisoikeusloukkauksia Yhdysvalloissa.

Naisvankien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa erityisesti huumeiden vastaisen taistelun myötä. Vuonna 1997 naisvankeja oli 138 000 eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1985. Huomattava osa heistä on mustia tai latinoja. Vain neljännes naisista on tuomittu väkivaltarikoksista.

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta Amnesty vetoaa Yhdysvaltain liittovaltion, osavaltioiden ja paikallistason viranomaisiin, jotta nämä sitoutuisivat suojaamaan tehokkaasti naisvankien turvallisuutta, terveyttä ja arvokkuutta.


Etelä-Afrikassa parlamenttivaalit 2. kesäkuuta

Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela kertoi keskiviikkona, että maassa järjestetään parlamenttivaalit 2. kesäkuuta.

Etelä-Afrikan perustuslain mukaan Mandela ei voi asettaa päivämäärää virallisesti ennen kuin istuvan parlamentin toimikausi päättyy. Viime viikolla maassa päästiin kuitenkin kompromissiin, jonka mukaan päivämäärä voidaan ilmoittaa epävirallisesti aiemmin ja julistaa se viralliseksi myöhemmin.

Mandela kehotti keskiviikkona erityisesti nuoria äänioikeutettuja rekisteröitymään äänestystä varten. Maan 25 miljoonasta äänioikeutetusta on tähän mennessä rekisteröitynyt vain 15 miljoonaa.

Parlamenttivaalien ajankohta on samalla Mandelan oman eron päivämäärä. Mandela, 80, luovuttaa tehtävänsä tuolloin varapresidentti Thabo Mbekille.

Kesäkuussa pidettävät vaalit ovat vasta toiset, joihin maan kaikki rodut saavat osallistua. Edellisissä vaaleissa, huhtikuussa 1994, Mandelan johtama Afrikkalainen kansalliskongressi ANC voitti 62 prosenttia äänistä. ANC:n voitto merkitsi myös Mandelan valintaa maan presidentiksi. Tarkkailijat ennakoivat, että ANC voittaa myös kesäkuun vaalit yhtä selvästi.


Latviassa sallitaan SS-veteraanien marssi

Natsi-Saksan joukoissa taistelleet latvialaisvapaaehtoiset ovat saaneet luvan järjestää muistomarssin Riiassa 16. maaliskuuta. Riian kaupunginvaltuusto antoi luvan kiistaa herättäneeseen marssiin tiistaina, kertoi uutistoimisto Itar-Tass.

Saksalaisten SS-joukoissa taistelleet latvialaisveteraanit muistavat 16. maaliskuuta vuosipäivänä, jolloin he saivat tulikasteen taisteluissa.

Latvian venäläiset aikovat järjestää vastamielenosoituksen samana päivänä ja omistaa sen natsien uhrien muistolle.

Latvian parlamentti päätti viime kesänä omistaa kyseisen päivän Latvian kaikkien sotien muistolle. Maan juutalaisyhteisö on torjunut muistopäivän vieton ja päätös on herättänyt ristiriitaisia tunteita myös kantaväestössä.


Tiananmenin uhrien omaiset vaativat julkista anteeksipyyntöä

Taivaallisen aukion verilöylyssä menehtyneiden uhrien omaiset vaativat Kiinan johdolta julkista anteeksipyyntöä demokratialiikkeen väkivaltaisesta tukahduttamisesta lähes kymmenen vuotta sitten.

Uhrien omaiset lähettivät keskiviikkona Kiinan kansankongressille vetoomuksen, jossa he vaativat parlamenttia hyväksymään uhrien omaisille maksettavat korvaukset. He vaativat myös perusteellista selvitystä vuoden 1989 tapahtumista.

- Kesäkuun verilöyly vahingoitti suuresti Kiinaa maana ja kansakuntana. Tuhannet perheet menettivät rakkaitaan. Kymmenettuhannet loukkaantuivat ja vammautuivat. Kyseessä oli raakalaismaisin rauhanaikainen väkivallanteko Kiinassa sataan vuoteen, omaisten vetoomuksessa sanottiin.

Omaiset vaativat kansankongressia aloittamaan poliittiset uudistukset, takaamaan kansalaisten perusoikeudet ja laatimaan maalle demokraattisen perustuslain. Kiinan kansankongressi aloittaa istuntonsa perjantaina.


Bush valmistelee presidenttiehdokkuutta

Texasin kuvernööri George Bush, entisen presidentin poika ja kaima, otti tiistaina jälleen yhden askeleen lähemmäksi pyrkimistä republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa.

Bush ilmoitti lehdistölle, että hän perustaa komitean selvittelemään presidenttiehdokkuuttaan. Bush ei kuitenkaan vielä ilmoittanut virallisesti tavoittelevansa republikaanien presidenttiehdokkuutta.

Mielipidekyselyjen mukaan Bush on republikaanien tämänhetkinen kärkiehdokas. Hänet valittiin viime marraskuussa huomattavalla äänten enemmistöllä toiseksi kaudeksi Texasin kuvernööriksi. Kuvernööri Bushin isä George Bush oli Yhdysvaltojen presidentti 1989-93.


Ilmastonmuutos lisää pakolaisten määrää Euroopassa?

Ilmastonmuutoksella on huomattavia vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen. Ilmaston muutos saattaa aiheuttaa pakolaisvirran kehitysmaista Eurooppaan, sanoi brittiläinen EU-parlamentaarikko Thomas Spencer maanantaina.

- Olemme erittäin huolissamme. Ilmastonmuutos voi tuoda 120 miljoonaa uutta pakolaista Eurooppaan Keski-Amerikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta, arvioi Spencer joka johtaa EU:n parlamentin ulko- ja turvallisuusasiain komiteaa.

Spencer kehotti amerikkalaisia maanviljelijöitä ottamaan vakavasti maailman lämpötilan nousun ja fossiilisten polttoainevarastojen ehtyvyyden.

Hän pitää järkevänä biopolttoaineiden kuten etanolin ja metanolin käytön lisäämistä. Biopolttoainetta saadaan maissista, soijasta, eläinten lannasta ja ruokateollisuuden tuotteista.

Spencer puhui ilmastonmuutosta käsittelevässä maatalouskonferenssissa Yhdysvalloissa. Hän viittasi myös amerikkalaisen senaattorin Richard Lugarin ja CIA:n entisen johtajan James Woosleyn tuoreeseen artikkeliin, jossa nämä puolustavat voimakkaasti biopolttoaineiden kehittämistä.

Kirjoittajien mukaan biopolttoaineiden kehittäminen voisi vähentää Yhdysvaltain riippuvuutta öljyn tuonnista "epävakailta alueilta".


FAO suhtautuu optimistisesti metsien tulevaisuuteen

YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO suhtautuu optimistisesti metsien tulevaisuuteen, vaikka maailman metsien määrä supistuu kaiken aikaa.

Tuoreessa selonteossaan, "Maailman metsien tila", YK:n alainen FAO arvioi, että on syntynyt maailmanlaajuinen sitoutuminen metsien hoidon parantamiseksi.

Roomassa päämajaansa pitävä FAO sanoo ympäristöstä tunnettavan huolen johtaneen siihen, että metsien hoidossa korostetaan aiempaa enemmän mm. hakkuukieltoja ja hakkuiden vähentämistä sekä metsänistutusta.

Nykyisin otetaan metsien hoidossa myös paremmin huomioon "lukuisten etupiirien näkökannat". Hyvä metsänhoito merkitsee talous- ja ympäristönäkökohtien sekä muidenkin seikkojen huomioon ottamista, FAO toteaa.

Esimerkiksi Filippiinit ja Kiina ovat FAO:n mukaan kieltäneet kaikki hakkuut vanhoissa metsissä ja koskemattomissa metsissä. Metsänhakkuuta on rajoitettu huomattavasti lisäksi mm. Brasilian, Kambodzhan, Thaimaan ja Yhdysvaltojen aarniometsissä.

Maailman metsien yhteenlaskettu pinta-ala on tuoreimpien, vuodelta 1995 olevien tietojen mukaan, noin 3,45 miljardia hehtaaria. Metsäala pienenee nykyisin noin 11,3 miljoonaan hehtaarin vuosivauhtia, mutta edelleenkin maapallon pinnasta on neljäsosa metsien peitossa.


Lentokoneiden saastepäästöjä leikataan

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö Icao lupaa vähentää lentokoneiden moottorien saastepäästöjä. Uudet päästörajat tulevat voimaan 185 maassa vuodesta 2004 alkaen.

YK:n alaisuudessa toimiva Icao ilmoitti järjestön neuvoston sopineen, että typen oksidien päästöjä on leikattava 16 prosenttia uusien lentokoneiden moottoreissa vuodesta 2004 alkaen.

Uudet päästörajat parantavat ilman laatua erityisesti lentoasemien lähistöllä ja vähentävät myös otsonipäästöjä, joiden uskotaan edistävän kasvihuoneilmiötä.


Saksalaislehti mollasi Lafontainea brittityyliin

Saksalainen laajalevikkien sanomalehti Bild arvostelee maan valtiovarainministeriä Oskar Lafontainea parhaaseen brittityyliin. Bild kutsui Lafontainea maanantain numerossaan "möröksi", jonka verouudistukset pakottavat saksalaiset yhtiöt lähtemään ulkomaille.

Lisäksi lehti moitti sosiaalidemokraattista puoluetta johtavaa Lafontainea siitä, että hän on lähentänyt puoluettaan Itä-Saksan entisten kommunistien perilliseen PDS-puolueeseen.

Brittilehti Sun hyökkäsi viime vuonna Lafontainea vastaan, ja kysyi onko hän "Euroopan vaarallisin mies". Syynä oli tuolloin Saksan hallituksen tuki yhteiselle eurovaluutalle.

Kokosivun hyökkäys pakotti Sun -lehden jopa poikkeamaan perinteestään julkaista paljaspovisen naisen kuva kolmannella sivullaan. Bild ei mennyt maanantain numerossaan näin pitkälle - vähäpukeinen tyttö oli vanhalla paikallaan.


Itä-Timorin valittava asemansa kesään mennessä

Indonesia haluaa Itä-Timorin päättävän sille tarjottavasta itsehallintoasemasta ennen Indonesiassa 7. kesäkuuta pidettäviä parlamenttivaaleja. Aikataulusta kertoi Australian ulkoministeri Alexander Downer maanantaina.

Downer tapasi Indonesian presidentin B.J. Habibien viime viikolla Jakartassa. Habibie oli kertonut haluavansa ratkaista kysymyksen Itä-Timorin asemasta lopullisesti ensi vuoden alkuun mennessä.

Tätä ennen itätimorilaisten on päätettävä, hyväksyvätkö he Indonesia tarjoaman itsehallintoaseman vai haluavatko he alueelleen täyden itsenäisyyden.

Indonesia valtasi Portugalille kuuluneen Itä-Timorin vuonna 1975 ja liitti alueen seuraavana vuonna osaksi Indonesiaa. Presidentti Habibie ilmoitti yllättäen tammikuussa, että Indonesian hallitus saattaa hyväksyä Itä-Timorin itsenäistymisen.

Koonnut: IA
4.3.1999


ULKOMAAT -SIVULLE