 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Solvaukset jokapäiväisiäJoka kymmenes luokanopettaja kokenut väkivaltaa
Joka kymmenes ala-asteen opettajista ja neljä prosenttia yläasteen opettajista on kokenut työssään väkivaltaa oppilaiden taholta lukuvuoden 1997-1998 välisenä aikana.Luvut käyvät ilmi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka tehtiin Helsingin opetusviraston pyynnöstä nyt ensimmäistä kertaa Helsingin kunnallisissa kouluissa. Perustavat erot oppilaiden väkivaltaisuudessa ala- ja yläasteilla liittyvät tilanteisiin, joissa ongelmat syntyvät. Ala-asteilla oli tyypillisesti kysymys siitä, että opettaja yritti rauhoittaa raivoavaa lasta esimerkiksi ottamalla syliin tai pitelemällä kiinni, jolloin oppilas saattoi lyödä tai potkia opettajaa. Yläasteilla konfliktit syntyvät useimmiten tilanteissa, joissa oppilaat ja opettaja ovat eri mieltä koulun sääntöjen noudattamisesta. Väkivalta ilmeni esimerkiksi lyönteinä, kun opettaja kielsi oppilasta tai meni kahden tappelevan oppilaan väliin. Terä- tai ampuma-aseiden käytöstä kukaan vastanneista ei maininnut. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat ala- ja yläasteen, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajaa. Opettajilta tiedusteltiin myös, olivatko oppilaat käyttäytyneet heitä kohtaan loukkaavasti tai häirinneet opettajia seksuaalisesti. Ala- ja yläasteen opettajista noin puolet vastasi kyllä loukkauskohtaan. Opettajat kokivat loukkaavana käytöksenä mm. oppilaiden jakelemat henkilökohtaiset solvaukset, huorittelun ja erilaiset v-alkuiset panettelut. Seksuaalista häirintää koki tunteneensa muutama prosentti opettajista, näistä yläasteen opettajia oli eniten.
Koulukielestä ratkaiseva eroTutkimuksen kiinnostavimmat tulokset saatiin ruotsinkielisistä kouluista, joissa väkivaltaisuutta ja muita ongelmia esiintyi suomenkielisiin kouluihin verrattuna huomattavasti vähemmän.Aineistosta käy ilmi, että uhkaavaa käytöstä tai seksuaalista ahdistelua ei esiintynyt ruotsinkielisissä kouluissa opettajien mielestä ollenkaan. Tutkimusjohtaja Kauko Aromaa Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta etsii syitä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen mittaviin eroihin sekä ruotsinkielisten oppilaiden vanhempien korkeammasta koulutuksesta että ruotsinkielisten kouluyhteisöjen tiiviistä sosiaalisesta kontrollista. - Suomenruotsalaisessa kulttuurissa niin opettajat, oppilaat kuin heidän vanhempansa voivat tuntea toisensa jo ennen koulua. Se on omiaan lisäämään sosiaalista kuria luokissa. Myös luokkien säilyminen ehjänä ala- ja yläasteelta usein lukioon saakka lisää varsinkin varhaisnuorten sopeutumista, Aromaa pohtii.
Huumorintajua kaivataanVaikka tutkimuksessa ei kartoitettu opettajien ideoita työrauhan säilymiseksi luokissa, opetusvirastossa kuulutetaan kuria huumorilla höystettynä.- Selkeistä säännöistä ei ole syytä antaa periksi. Kaikkea ei voi kuitenkaan kuitata säännöillä, vaan huumorinpoikanen on aina oltava mukana, opetusviraston erityispalvelupäällikkö Sirkka-Liisa Makkonen perää. Makkosen mukaan koulujen olisi annettava oppilaiden vanhemmille enemmän mahdollisuuksia osallistua koulun eri projekteihin ja jakaa vastuuta myös oppilaiden puolelle. Yläasteiden tukioppilastoiminnasta on hyviä kokemuksia ja ala-asteiden iltapäiväkerhoissa on korostunut koulunkäyntiavustajien rooli. Makkosen mukaan mitään uusia konsteja koulujen työrauhan parantamiseksi ei ensi vuosituhannelle ole. Hänen mukaansa Suomen kouluihin ei tarvita vartijoita Amerikan malliin, vaan ongelmatilanteissa opettajien avuksi löytyy sekä kuraattoreita, koulupsykologeja sekä viime kädessä lastenneuvoloiden ammattilaisia ja psykiatrisia hoitomenetelmiä.
STT-IA
|
AJASSA -SIVULLE