Pohjolan työntekijät harkitsevat vastatoimiaVakuutusyhtiö Pohjolan työntekijät ovat järkyttyneitä yhtiön johdon esityksestä jakaa jättimäiset lisäosingot omistajille samaan aikaan, kun yhtiössä neuvotellaan työntekijöiden irtisanomisista. Työntekijät suunnittelevat nyt mahdollisia vastatoimia. Työntekijöiden mukaan irtisanomiset koskevat lähes 250:tä työntekijää. Yhtiön ilmoituksen mukaan neuvottelut koskevat noin 230:tä työntekijää, mutta vähennykset tulevat jäämään tätä pienemmiksi, koska Tampereen uuteen puhelinpalvelukeskukseen tulee uusia työpaikkoja. Osa on jo saanut irtisanomisilmoituksen. Pohjolan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Tahkolahti korosti, että nyt ollaan jakamassa vain työttömyyttä, sillä vain harvalla on mahdollisuuksia muuttaa Tampereelle. Hänen mukaansa tarvetta henkilöstövähennyksiin ei ole, sillä myös irtisanottavissa yksiköissä on tehty runsaasti ylitöitä. Todellisen tilanteen osoittamiseksi työntekijät julistivat jo pari viikkoa sitten ylityökiellon. Tahkolahti kertoi, että paineet vastatoimiin ovat valtaisat, sillä työntekijöiden on täysin mahdoton ymmärtää irtisanomisia hallituksen linjausten jälkeen. Pohjolan hallitus päätti maanantaina esittää 25 markan lisäosinkoa omistajille. Yhteensä osinkoihin on varattu hieman päälle 1,2 miljardia markkaa. Hän myönsi, että keinot ovat vähissä, mutta ainakin ulosmarssi tulee harkittavaksi. Suunnitelmissa on myös vedota yhtiön omistajiin. Hän korosti, että yhtiön päätöksiä on yhteiskunnallisesti vaikea ymmärtää. - Irtisanottavat ovat pääasiassa naisia, joilla on hyvä ammattitaito vakuutusalalta, mutta ikänsä vuoksi he tuskin löytävät uuden työpaikan, hän sanoi. Tahkolahti arvioi myös asiakkaiden kapinoivan palvelun heikentymistä vastaan.
Kaksi täysin eri asiaaPääjohtaja Iiro Viinanen ei ollut tiistaina paikalla, ja yhtiön ratkaisujen puolustaminen oli jätetty viestintäjohtaja Taneli Hallanaron tehtäväksi. Hänen mukaansa lisäosingot ja henkilöstön vähentäminen ovat täysin toisistaan riippumattomia asioita.Hän tähdensi, että asiakkaiden käyttäytymisen muutoksista seuraava henkilöstön vähennystarve on ollut koko Viinasen pääjohtajakauden henkilöstön tiedossa. Lisäksi vaikutuksia on pehmennetty porrastamalla osa vähennyksistä useammalle vuodelle. - Mikään yhtiö ei voi toimia niin, että työntekijöitä on toiminnoissa, joita ei enää käytetä, hän sanoi. Hallanaro myös muistutti asiakkaiden hoitavan asiansa entistä useammin puhelimitse. - Yhtymään kertynyttä ylijäämäistä pääomaa voitiin lähteä purkamaan omistajille, kun rakenneuudistus oli saatu loppuun. Tämä tapahtui viime kesänä, hän selvitti. Hallanaron arvion mukaan omistajien olisi ollut vaikea ymmärtää, että heidän omaisuuttaan olisi makuutettu edelleen yhtiössä.
Lisäarvoa omistajilleOsakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja professori Jarmo Leppiniemi pitää yhtiön päätöstä omistajien kannalta täysin perusteltuna ja oikeana.- Jos yhtiö näkee, että sillä on paljon varoja, joita ei tarvita liiketoimintaan, se on aivan järkevää jakaa osakkeenomistajille, hän sanoi. Myös sijoitusasiantuntijat kiittelivät yleensä ratkaisua, joskin jotkut epäilivät, että yhtiöllä on jonkinlainen tarve pitää nykyiset omistajat tyytyväisinä edessä olevien Suomi-ratkaisujen vuoksi. Ratkaisua puolustaneiden mukaan suomalaisissa vakuutusyhtiössä on selvästi enemmän pääomia kuin eurooppalaisissa kilpailijoissa ja Pohjolan vastaus on yksi keino korjata tilannetta. Sen suurin kilpailija Sampo pyrkii samaan hankkimalla omia osakkeitaan.
Hyvä muistutus Suomen vakuutetuilleSamalla Leppiniemi sanoo ratkaisun olevan hyvä muistutus henkiyhtiö Suomen vakuutetuille.- Siitä näkee, miten miten osakeyhtiö ja keskinäinen yhtiö eroavat. Kun keskinäisessä Suomessa on jäänyt ylimääräisiä varoja, ne on käytetty vakuutettujen lisäetuihin. Osakeyhtiössä ne jaetaan osakkeenomistajille, hän tiivisti. Pohjolan johto pyrkii liittämään vakuutettujen omistaman keskinäisen Suomen Pohjolan henkiyhtiöön.
Leppiniemi on myös Suomen ylimmän
päätöksentekoelimen eli yhtiökokousta vastaavan
edustajiston jäsen. Hän on ajanut voimallisesti
Suomen toiminnan jatkamista. Se kokoontuu ottamaan kantaa yhdistämissuunnitelmiin tämän kuun lopussa.
Lisäosingot harvinaisiaLeppiniemen mukaan lisäosingot ovat tähän saakka olleet harvinaisia. Niitä on käytetty lähinnä yhtiön juhlavuosina tai silloin, kun merkittävästä kaupasta on jäänyt ylimääräistä rahaa.Esimerkiksi Stockmann kaavaillee tänä vuonna kahden markan lisäosingon maksamista. Sillä juhlitaan tavaratalon ensimmäistä täyttä toimintavuosisataa ja uuden alkua. Leppiniemen muistin mukaan myös Pohjolan kaavailema lisäosingon suuruus on omaa luokkaansa, joskin suuresta lisäedusta oli kyse myös silloin, kun metsäyhtiö Kymmene jakoi sen haltuun tulleita Rauman osakkeita omistajilleen.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE