Pohjoinen ulottuvuus: Suomen, EU:n ja Venäjän etujen yhdistämistä



Suomen aloite EU:n ja Euroopan pohjoisten alueiden yhteistyöstä eli ns. pohjoisesta ulottuvuudesta merkitsee erityisesti Suomen, EU:n ja Venäjän etujen yhdistämistä, korostettiin tiistaina järjestetyssä seminaarissa Helsingissä.


Seminaarin aiheena oli EU:n pohjoinen ulottuvuus - venäläinen näkökulma.

Venäjän ulkoministeriön ministerineuvos S.A. Shishkin tähdensi omassa puheenvuorossaan sitä, että pohjoisten alueiden merkitys EU:n ja Venäjän yhteistyössä kasvaa. Hänen mukaansa Venäjä ei tule pitkään aikaan liittymään unioniin, minkä vuoksi pohjoisen ulottuvuuden ohjelma on saamassa yhä enemmän kannatusta Venäjällä.

Hän muistutti samalla, että EU:n on hyödyllistä käyttää hyväkseen Suomen ja Venäjän jo olemassa olevia yhteistyömuotoja. Lisäksi hän esitti, että myös Valko-Venäjä otettaisiin mukaan pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaan.

Shishkin listasi Venäjän tavoitteita uuden ohjelman puitteissa ja tähdensi sen parantavan Euroopan rauhan ja turvallisuuden tilaa. Hänen mukaansa energia-ala sekä liikenne ovat Venäjälle tärkeitä yhteistyömuotoja.

Näiden lisäksi myös terveydenhuollon hankkeet ja erityisesti ihmisoikeudet tulivat esille Shishkinin puheenvuorossa.

Ei uusia varoja

Suomen puolelta näkemyksensä esitti suurlähettiläs Peter Stenlund ulkoministeriön pohjoinen ulottuvuus -yksiköstä. Hänen mukaansa ohjelman tavoitteena on edistää vakautta alueella ja yhdistää Venäjä nykyistä paremmin Eurooppaan.

Erityistä huomiota Suomi haluaa kiinnittää mm. energiahuoltoon ja luonnonvarojen käyttöön, ympäristönsuojeluun ja ydinturvan lisäämiseen.

Samalla hän muistutti, että pohjoinen ulottuvuus on unionin ulkosuhdepolitiikkaa. Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota ja tähdentänyt, että se on keino vahvistaa ulkosuhteiden hoitoa.

Stenlundin mukaan Suomen aloitteena lanseerattu ajatus pohjoisesta ulottuvuudesta EU:n sisällä sai lopullisen siunauksensa unionin piirissä Wienin huippukokouksessa joulukuussa, kun se hyväksyttiin EU:n ohjelmaksi.

Sen ratkaisevana edellytyksenä oli Stenlundin mielestä se, ettei ohjelman toteuttamiseen vaadittu uusia varoja unionin yhteisestä budjetista.

Pohjoisen ulottuvuuden perusajatuksena on, että ohjelman toteuttamiseen riittävät hyvin jo olemassa olevat EU:n avustusohjelmat mm. Tacis, Phare ja Interreg.

EIP Venäjälle

Niin venäläiset kuin suomalaisetkin toivoivat, että Euroopan investointipankki (EIP) voisi laajentaa toimintaansa Venäjälle osallistumalla sellaisiin investointeihin, jotka ovat unionille tärkeitä.

Lisäksi pitäisi kehittää Itämeren neuvostoa ja Barentsin euroarktista neuvostoa sekä hyödyntää EU:n ja Venäjän välisiä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta sekä Eurooppa-sopimusta pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä.

Pääministeri Paavo Lipponen esitti vuonna 1997 ensimmäisen kerran ajatuksen pohjoisen ulottuvuuden vahvistamisesta eurooppalaisena yhteistyönä.

Hän määritteli tuolloin pohjoisen ulottuvuuden käsittävän maantieteelliset alueet Islannista Luoteis-Venäjälle ja Jäämerestä Itämeren etelärannikolle. Siten siis Venäjän ja Baltian maiden lisäksi pohjoisen ulottuvuuden piiriin kuuluvat myös Islanti, Norja ja Puola.

STT-IA
5.2.1999


ULKOMAAT -SIVULLE