Vasemmistoliitto valmis elvyttämään lama-aikana

Siimes epäilee lähtemistä porvarienemmistöiseen hallitukseen



Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes epäilee puolueensa mukaanmenoa porvarienemmistöiseen hallitukseen. Siimeksen mielestä sellainen hallitus ei olisi ohjelmaltaan riittävästi vasemmistoliiton tavoitteiden mukainen.


- Porvareita on ollut hallituksessa tavalla tai toisella melko kauan. Kokoomus on istunut monta kautta hallituksessa.

- Jos sen asema vielä vahvistuu niin minun on vaikea kuvitella, mitä hallitusohjelmiin jää jäljelle sellaista, joka on meidän keskeisten tavoitteiden, kuten tulonjaon oikeudenmukaisuuden ja heikommista huolehtimisen mukaista, Siimes sanoo Suomen Tietotoimiston haastattelussa.

Siimes lukee vihreätkin porvareihin. Hänen mielestään vihreät ovat näyttäneet nykyisessä hallituksessa enemmän porvareilta mm. kannustinloukkujen purkamisesta koskeneessa työssä.

- Siellä oli aika kovia asenteita pienituloisimpia ihmisiä kohtaan. Vihreät ovat mielestäni oikeistolaisia siinä mielessä, että he liikaa uskovat siihen, että yksin kannustamalla voidaan ratkaista köyhyys- ja toimeentulo-ongelmat, Siimes sanoo.

Myöskään vihreiden veronäkemykset eivät miellytä Siimestä. Hänen mielestään vihreät kosiskelevat oikeistoa veronalennusvaatimuksillaan.

Työelämäkysymyksissä SDP toisella linjalla

Mieluisin yhteistyökumppani vasemmistoliitolle on SDP. Nyt puolueet ovat jopa vaaliliitossa yhdessä vaalipiirissä, Pohjois-Karjalassa. Kahdessa vasemmistopuolueessa on kuitenkin erojakin, Siimes vakuuttaa.

- Sosialidemokraateille on tälläkin hallituskaudella riittänyt usko siihen, että talouskasvu yksinään riittää ratkaisemaan työllisyysongelman. Vasemmistoliitto on jo pitkään puhunut siitä, että kasvu ei yksi riitä, vaan tarvitaan myös rohkeaa työaikapolitiikkaa ja työajan jakamista, Siimes sanoo.

Toinen ero löytyy Siimeksen mielestä suhtautumisessa sosiaaliturvaan. Vasemmistoliiton mielestä pelkkä ansiosidonnainen sosiaaliturva ei riitä turvaamaan oikeudenmukaista ja kattavaa sosiaaliturvaa.

Siimeksen mukaan hänen puolueensa on kantanut sosiaalidemokraatteja enemmän huolta mm. kansaneläkejärjestelmästä.

Keskusta vaikea saada selkoa

Keskustan ohjelmista on Siimeksen mielestä vaikea saada selvää, mitä puolue oikein tavoittelee, koska tavoitteet tuntuvat vaihtelevan.

- Totean, että ne käsitykset työelämän kehittämisen päälinjoista, jotka keskusta keskustapuolueella on, eivät kelpaa EMU-Suomessa yhteistyön perustaksi. Mutta kyllä keskustalaisten huoli kuntien asemasta on käsittääkseni ihan aitoa, Siimes sanoo.

Siimes lähettää terveisiä keskustajohtaja Esko Aholle, jonka hänen mielestään pitäisi ottaa järki käteen ja ajatella, että EMU:ssa Suomen vahvuus on hyvä yhteistyö työmarkkinoilla.

Tasatilanteessa hallituksen muodostajaa harkittava

Uudellamaalla ehdokkaana oleva Siimes katselee Helsingissä käytävää kolmen suurimman puolueen puheenjohtajien pääministerikamppailua aidan takaa. Hänen mielestään suurimman puolueen puheenjohtajalla kuuluu hallituksen muodostamistehtävä, jos kannatuskaula on selkeä.

- Mikäli vaalitulos on vähemmän selkeä, niin sittenhän siinä on nykyisten perustuslakiemme mukaan harkintaa käytettävissä, kenelle se tehtävä annetaan, Siimes huomauttaa.

Siimes haluaa, että tulevassa hallituksessa kukin puolue saa ministerinpaikkoja sen omien kansanedustajapaikkojen suhteessa. Nyt porvarilliset puolueet ovat hänen mielestään yliedustettuja.

Jos vasemmistoliitto on seuraavassa hallituksessa, se tavoittelee Siimeksen mukaan kunta-asioita hoitavan ministerin, opetusministeriön ykkösministerin tai vaikkapa sosiaali- ja terveysministerin ja kauppa- ja teollisuusministerin salkkuja.

- Kulttuuriministerin tehtävien hoitamisessa ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta kyllä puolueen tavoitteena, sikäli kun se yhä hallitukseen osallistuu, on vähän lisätä salkkujen painavuutta, Siimes sanoo.

Vasemmistoliitto tavoittelee eduskuntavaaleissa vähintään vuoden 1995 vaalien tulosta eli kahtakymmentäkahta kansanedustajaa. Siimes laskee, että Pohjois-Karjalan vaalipiirissä sosiaalidemokraattien kanssa solmittu vaaliliitto voisi tuottaa paikan lisääkin.

Vasemmistoliitto valmis elvyttämään lama-aikana

Siimeksen mielestä ei ole itsetarkoituksellisesti järkevää vaatia julkisten menojen jäädyttämistä. Siimes sanoo, että EMU:ssa voitaisiin talouskasvun hidastuessa käyttää elvyttävää politiikkaa aikaisempaa paremmin, koska se ei vaikuta entiseen tapaan korkoihin.

Siimeksen mielestä hyvän talouskasvun aikana valtion velkaa voidaan lyhentää. Hän ei kuitenkaan hyväksy mitään markkamääräistä tavoitetta, kuten kymmentä miljardia markkaa vuodessa. Vakavassa taloudellisessa häiriötilanteessa Siimes olisi jopa valmis ottamaan velkaa lisääkin.

Valtiontalouteen syntyvää liikkumavaraa ei Siimeksen mielestä pitäisi antaa myöskään niille, joiden asiat ovat jo hyvin. Toisin sanoen mitään massiivista veronalennusta ei pitäisi toteuttaa.

- On tärkeää, että liikkumavaraa suunnattaisiin paitsi julkisten palveluiden, etenkin hoivapalveluiden laadun parantamiseen niin myöskin edes jokunen summa siihen, että perustavan sosiaaliturvan riittämättömyyttä voitaisiin paikata, Siimes sanoo.

Siimeksen mielestä verotusta ei pitäisi laajasti alentaa, koska talouskehitykseen sisältyy aina tiettyä epävarmuutta. Valtiontalous olisi siksi pidettävä kohtuullisessa kunnossa.

Siimes sanoo huomanneensa "veronalennusiloittelua" kokoomuksen lisäksi myös vihreissä. Tosin kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö on hänen mielestään käyttäytynyt viime viikkoina monia puoluetovereitaan maltillisemmin.

Hyvätuloisten verot kohdallaan

Siimes sanoo eniten pöyristyneensä Veronmaksajain keskusliiton arviosta, jonka mukaan veronkevennysvaraa olisi 25 miljardia markkaa. Siimes muistuttaa valtion budjetin 6-7 miljardin markan rakenteellisesta alijäämästä, joka ei hänen mielestään paikkautuisi ainakaan kaikkiin tuloluokkiin ulottuvilla veronalennuksilla.

Siimes arvioi, että hyvätuloisten verotus on nyt kohdallaan. Keskituloisten eli 10 000-15 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevien verotus kaipaisi ehkä kevennystä, mutta eniten sen tarpeessa olisivat hänen mielestään pienituloiset.

- Veronalennukset vaikuttavat sekä työn kysyntään että varmasti siellä päässä positiivisesti halukkuuteen ottaa vastaan myös pienipalkkaisempia töitä, Siimes sanoo.

Siimes vakuuttaa, että ei ole vaatimassa palkkojen alentamista tai pätkätöiden lisäämistä. Hänen mielestään pätkätöiden lisääntyminen on kuitenkin tosiasia.

- Koska me emme voi määrätä sitä, että pätkätyöt kiellettäisiin, se mitä me julkisen vallan puolelta voitaisiin tehdä on, että pätkätöiden sosiaaliturva ja pätkätyöläisten verotus on sellaisella tasolla, että niilläkin pystyy edes jotakuinkin elämään, Siimes sanoo.

STT-IA
5.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE