Sapatilla lisää työllisiä, asennekasvatuksella tasa-arvoa

Kristilliset lähtevät hallituksen tekoon ässät taskussa



Kristillisen liiton tavoitteena on saada 14 kansanedustajaa läpi vaaleissa eli yksi jokaisessa vaalipiirissä. Menneellä kaudella oli noin 15 000 jäsenen puolueella seitsemän kansanedustajaa.


Naisia ehdokaslistoilla on kolmisenkymmentä prosenttia, vaikka naisia on enemmän puolueen jäseninä kuin miehiä. Suurin yksittäinen kannattajaryhmä ovat nelikymppiset naiset.

Puheenjohtaja Bjarne Kallis arvelee sen johtuvan mm. siitä, että puolue tarjoaa jotakin sellaisille, joilla on huoli ihmisarvoisesta elämästä, omien lapsien ja iäkkääksi käyvien vanhempien hyvinvoinnista.

Kristilliset haluavat mukaan, kun voittajat muodostavat hallitusta vaalien jälkeen.
- Mitään kynnyskysymyksiä ei aiota etukäteen julkistaa, niitä voitaisiin nimittäin käyttää pahimmassa tapauksessa meitä vastaan kovassa kilpailussa hallituspaikoista.

- Totta kai on kuitenkin selvää, että emme lähde sellaiseen hallitukseen, jossa ei meidän sormenjälkemme näy, painottaa Kallis.

Kynnyskysymykseksi ei nouse edes se mahdollisuus, että hallituksessa olisi jumalankieltäjiä.

- Näitä on jokaisessa muussa puolueessa Suomessa paitsi meillä, mutta en usko, että he ovat kovaan ääneen vaatimassa jotain uskonnon tai Jumalan vastaista hallituksessa.

- Jokainen puolue Suomessa on hallituskelpoinen, arvelee Kallis.

- Onkin äänestäjän kannalta surullista, että äänestäjät eivät tiedä vielä vaalipäivän aamuna, millainen hallitus illalla on Suomeen tulossa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Olisi hyvä, jos tiedossa olisi joitain valmiita malleja hallituskoalitioista.

Mikäli kristilliset joutuvat oppositioon, sinne sitten mennään. Viime kaudeltakin jäi käteen melko paljon saavutuksia.

- Olemme vastuussa siitä, ettei kaikkia sosiaalilainsäädännön kiristyksiä ja leikkauksia tehty niin kuin hallitus esitti.

- Olemme myös mielissämme, että kykenimme vastustamaan kauppojen sunnuntai-aukiolojen täyttä tulemista ja saimme rikoslaissa pysytettyä jumalanpilkkapykälän.

Sapatilla lisää työllisiä, asennekasvatuksella tasa-arvoa

Ensisijaista on ihmisarvo, sen jälkeen taloudelliset arvot, sanoo Kallis, 53-vuotias valtiotieteen maisteri Kokkolasta. Eläinten oikeuksiakin Kallis puolustaa, vaikka pohjalaisena ei halua kieltää turkistarhausta.

- Sen lieveilmiöitä tulee vähentää ilman kieltoja. Mitä tulee luojan luomiin, niin maalliseen hyvinvointivaltioon perustavat kristillisetkin.

- Me emme kuitenkaan kannata sen säilyttämistä vaan kehittämistä. Työnteon pitäisi aina kannattaa ja siitä pitäisi jäädä enemmän käteen kuin yhteiskunnan tuista.

SKL esittää työttömyyden ratkaisevaksi vähentämiseksi jokaiselle pakollista sapattivapaata, joka lankeaisi joka kuudes vuosi puoleksi vuodeksi. Näin tehtäisiin tilaa työmarkkinoilla. Myös kotona tehtävä hoitotyö on nostettava palkkatyön tasolle.

Vuonna 1958 perustettu puolue miettii parhaillaan pitäisikö sen kuulua ainakin nimellisesti tiiviimmin eurooppalaisiin sisarpuolueisiinsa ja ryhtyä kristillisdemokraateiksi.

Kristillinen liitto on nimenomaan poliittinen puolue, korostaa Kallis.

- Me emme yritä matkia yhtäkään seurakuntaa tai kirkkoa, sillä sellaista ei löydy, joka kokoaisi kaikki saman katon alle. Kristilliset arvot sen sijaan ovat yhtä niin helluntailaisessa liikkeessä, luterilaisessa kirkossa kuin katolisillakin, ja ne ovat myös meidän arvojamme.

Kalliksen arvo ei silti ole Paavalin "nainen vaietkoon seurakunnassa", sillä hän haluaisi naisten osallistuvan työmarkkinoille ja ryhtyvän myös miesten töihin.

- Ammattien avaaminen kaikille tasoittaisi palkkaeroja aikaa myöten. - Meidän pitäisi muutenkin enemmän harrastaa asennekasvatusta.

Aluepolitiikkaa puolueettomassa maassa

Kasvukeskusten ulkopuolelta tulevana Kallis haluaa ottaa aluepolitiikan framille toden teolla.
- Kannattaisin vaikkapa etätyön tukemista ja aggressiivista alueitten ylösrakentamista EU:n avulla. Alueellisen koulutuksen taso pitää säilyttää ympäri maan.

- Jotta talous ei menisi laapalleen, ei pääomaveron ja osinkoveron nostamisesta pitäisi puhua. Suomi pitää pitää houkuttelevana yrityksille ja sijoittajille.

Ydinvoiman suhteen kristillisessä liitossa ollaan kahta mieltä. Kallis kehottaa laittamaan jäitä hattuun ja kehittämään kotimaisia energialähteitä.

Kallis tyynnyttäisi myös keskustelun Natosta. Hän seisoo niiden joukossa, jotka eivät halua liittoutua sotilaallisesti.

Elämää alusta loppuun

Kristillinen liitto tuli valtakunnanpolitiikkaan 1970-luvun alussa vaatimuksilla kiristää aborttilakeja.
- Elämä alkaa hedelmöittymisestä ja päättyy viimeisen hengenvetoon. Me suojelemme elämää.

- Emme voi pakottaa ketään jättämään aborttia väliin, mutta olisi hyvä, jos näin kävisi. Kallis pitää myönteisenä, että yli puolet kansanedustajista on valmis alentamaan määräaikaa, jossa raskaudenkeskeytys on tehtävä.

- Emme halua olla kahlitsemassa nuorten seksuaalisuutta ja väistämättömiä kokeiluja, mutta toivomme, että niihin löytyisi aikaa vähän myöhemmin.

Aborttien määrä on Suomessa kasvussa ja syynä on pidetty mm. työelämän muutoksia, pätkä- ja määräaikaistöiden lisääntymistä.
- Tietysti sosiaaliturvalla pitää tukea nuorta naista, joka päätyy tekemään lapsen. Yhteiskunnan pitää toivottaa jokainen lapsi tervetulleeksi.

Kallis on itse neljän aikuisen lapsen isä ja tavallinen syntinen. Elämän käännekohta sattui vuoteen 1976, kun Pohjanmaalla roihusi ns. mersuherätys. Muutaman laitapuolen roiston kääntyminen uskoon sai mukaansa monia, myös niitä, joilla oli varaa ajaa mersulla.

- Olin tuolloin kauppaoppilaitoksen lehtori ja oli tullut kokeiltua kaikenalaista, puristaa Kallis.

STT-IA
6.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE