Tasa-arvon mittari rakenteilla Suomen puheenjohtajakaudelle

Työssä, jota tehdään tasa-arvovaltuutetun toimistossa, on mukana politiikan tutkija Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta.

Hän kehuu, että EU:ssa on jo tehty paljon työtä naisten osuuden lisäämiseksi päätöksenteossa. Muut Euroopan maat ovat saavuttaneet tämän vuoksi alansa pioneereja Pohjoismaita.

- Oikeastaan vain Ruotsi on enää muista myönteisesti erottuva maa. Siellä on parlamentissa yli 40 prosenttia naisia ja hallituksessa 50 prosenttia.

- Hollanti on esimerkiksi Suomen edellä tällä hetkellä ja Saksa tulee heti perässä. Euroopassa on jo kaikkiaan kymmenen maata, jotka mahtuvat lähes samaan kategoriaan Suomen kanssa.

Hyvän asian kääntöpuolena on se, että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on naisten osuus parlamentissa laskenut 90-luvulla.

Ainoa nousu, vaikkakaan ei entiselleen, on tapahtunut Ruotsissa. Siellä toissavaalien häviön jälkeen naisliike ryhtyi rettelöimään, sanoi "jävlar" ja löi nyrkkiä pöytään. He vaativat puolueilta ainakin sitä, että listoilla näkyisi tarpeeksi naisehdokkaita.

Naisten osuus vähentynyt

- Vaikka ehdokkaita olisi tarpeeksikin, kuka huolehtii siitä, että läpimenneitä on tarpeeksi, kyselee Kuusipalo.

Kaikkihan riippuu siitä, missä asemassa ehdokkaat ovat vaalipiirien vaalityössä. Poliittiset naisjärjestöt ovat perinteisesti tukeneet ja tuoneet naisia politiikkaan, mutta ovatko heidän käytettävissä olevat rahansa verrannollisia siihen mitä miesten omissa verkoissa liikkuu?

Lisäksi SAK ja muut työmarkkinajärjestöt sekä MTK ja yrittäjäjärjestöt ovat innostuneet saamaan edustajiaan nyt eduskuntaan, kun siellä päätetään heille tärkeistä asioista.
- Ja luulenpa, että useimmat ehdokkaista ovat miehiä. Tämä pätee varsinkin SDP:n ja keskustan ehdokkaisiin.

Raha ratkaisee. Media-aikana vaalikampanjat maksavat enemmän kuin ennen. Ilman tukijoita ei ole helppo ottaa riskiä ja lainata itse rahaa vaalityöhön.

- Suomessa naisten aliedustus poliittisessa päätöksenteossa nousi kunnolla esiin vasta 1970-luvulla feministisen liikkeen myötä. Ja vasta 1990-luvulla siitä on tullut keskeinen teema tasa-arvopolitiikassa sekä YK:ssa, EU:ssa sekä Suomessa.

Valt.lis. Jaana Kuusipalo puhui naispolitiikkaa tasa-arvoministerin emännöimillä Naisten päivän kahveilla, jotka pidettiin etuajassa torstaina Helsingissä.

STT-IA
5.3.1999