Tuloslaskelman viimeinen rivi yhä tärkein

Tilinpäätökset tehdään uuden kaavan mukaan



Yritysten viime vuoden tilinpäätösten ja taseiden esitystapa ja termit ovat eräiltä keskeisiltä osiltaan muuttuneet aiempiin vuosiin verrattuna. Syynä on vuoden 1997 lopussa voimaan tullut kirjanpitolaki, jota sovelletaan ensimmäisen kerran yritysten viime vuodelta tekemiin tilinpäätöksiin.


Perinteisten käsitteiden muuttumisen lisäksi osalla yrityksiä on nyt ensi kerran mahdollisuus tehdä vain kansainvälisen kirjanpitokäytännön IAS:n mukainen konsernitilinpäätös. Vastaava menettely on Euroopan Unionissa sallittu mm. Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Belgiassa.

Pelkän IAS-tilinpäätöksen voivat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan tehdä yhtiöt, joiden osakkeilla käydään kauppaa Euroopan talousalueen ulkopuolisessa OECD-maassa tai joiden osakkeista yli puolet on ulkomaisessa omistuksessa. KTM:n päätös tuli voimaan viime marraskuun alussa.

Tuloslaskelman viimeisen rivin edeltä ovat uuden kirjanpitolain myötä kadonneet sekä myyntikate että käyttökate. Yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuloksellisuuden mittari on nyt liikevoitto. Se kertoo, miten yritys on menestynyt varsinaisessa liiketoiminnassaan.

Tuloslaskelman viimeinen rivi on kirjanpitotermien ja tasekaavojen muutoksista huolimatta silti edelleen tuloslaskelman tärkein rivi. Viimeisellä rivillä oleva luku ja sen etumerkki kertoo, onko yhtiö toiminut voitollisesti vai tappiollisesti.

Yrityksen tulot ja menot kirjaavan tuloslaskelman lisäksi yhtiön arvoa ja omaisuusasemassa tapahtuneita muutoksia kuvaavassa taseessa on vaihdettu ja uudelleen ryhmitelty termejä.

Merkittävin muutos on käyttöomaisuuden ja vaihto- ja rahoitusomaisuuden korvaaminen pysyvillä vastaavilla ja vaihtuvilla vastaavilla.

Suhdeluvut kertovat yhtiön kehityksestä

Tuloslaskelman ja taseen eri erät ovat markkamääräisiä ja perustuvat juokseviin hintoihin. Yritykset voivat siirtyä euron käyttöön vuodesta 1999 lähtien.

Tilinpäätöksen eri vuosien erien vertaamiseksi käytetään suhteellisia vertailulukuja. Niiden kehitys osoittaa suoraan, onko yhtiön kannattavuus tai varallisuusasema parantunut vai heikentynyt kertomuskaudella.

Tyypillinen tuloslaskelman vertailuluku on vaikkapa liikevoiton suhde liikevaihtoon. Mikäli Malli Osakeyhtiön liikevoitto kasvaisi 1,8 miljardista eurosta 2,5 miljardiin euroon, mutta liikevoitto suhteessa liikevaihtoon laskisi 15 prosentista 10 prosenttiin, olisi yhtiön kannattavuus selvästi heikentynyt liikevoiton kasvusta huolimatta.

Yritysten arvioimista varten on kehitetty lukuisia erilaisia vertailulukuja. Niiden avulla yhtiöitä on helppo verrata myös keskenään.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet edellyttävät tulos- ja tasetietojen lisäksi vähintäänkin keskeisten taloudellisten suhdelukujen ja osakekohtaisten tunnuslukujen julkistamista.

Keskeisten lukujen lisäksi yhtiön on tilinpäätöksessä kerrottava oman pääoman tuotto, sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste. Taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat myös mm. yrityksen investoinnit, tutkimus- ja kehitysmenot, tilauskanta ja henkilöstön määrä. Yhtiön on julkistettava myös keskeiset omistustietonsa.

Osakekohtaisista tunnusluvuista kirjanpitolautakunta edellyttää yhtiön kertovan ainakin osakekohtaisen tuloksen, osakekohtaisen oman pääoman, osingon, osinkoprosentin, efektiivisen osinkotuoton, osakkeen hinta/voitto -suhteen sekä osakekannan markkina-arvon, kurssikehityksen ja vaihdon.

Tuloslaskelma kokoaa yhtiön tulot ja menot

Yrityksen tilinpäätöksessä on säännösten mukaan annettava oikeat ja riittävät tiedot osakkeen arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista.

Tuloslaskelma yhdistää yhtiön tuotot ja kulut ja kertoo toiminnan tuloksen. Taseen eri erien muutokset puolestaan kertovat miten yrityksen varallisuusasema on toimintakauden aikana muuttunut.

Uuden taseen mukainen vastaava koostuu pysyvistä ja vaihtuvista vastaavista. Pysyviä vastaavia ovat aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä sijoitukset, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena.

Vaihtuviin vastaaviin luokitellaan vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.

Vastattavan puolella taseessa ovat yhtiön oma pääoma, tilinpäätössiirtojen kertymä, pakolliset varaukset sekä vieras pääoma. Omaan pääomaan kuuluvat osakepääoma, rahastot sekä edellisten tilikausien ja kirjatun tilikauden voitto tai tappio. Vieras pääoma koostuu pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta velasta.

Yritys voi tehdä tuloslaskelman kululajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti. Jälkimmäisessä toimintakulut on luokiteltu hankinnan ja valmistuksen kuluihin, myynnin ja markkinoinnin kuluihin, hallinnon kuluihin sekä muihin kuluihin ja tuottoihin.

Molemmissa suunnitelman mukaiset poistot vähennetään liikevaihdosta kuluina ennen liikevoittoa. Toimintokohtaisessa laskelmassa ne sisällytetään toimintokohtaisten kulujen ryhmiin.

Rahoituslaskelma täydentää tilejä

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaisessa kululajikohtaisessa tuloslaskelmassa liikevaihdosta vähennettävien kulujen ja tuottojen jaottelu perustuu materiaaleihin ja palveluihin.

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden lisäksi liikevaihdosta vähennetään henkilöstökulut sekä poistot ja arvonalennukset, jolloin jäljelle jää liikevoitto tai tappio. Se on yrityksen toiminnallinen tulos.

Rahoitustuottojen ja kulujen vähentämisen jälkeen liikevoitosta jää jäljelle voitto ennen satunnaisia eriä. Ne ovat nimensä mukaisesti yrityksen satunnaisia tuottoja tai kuluja. Tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen tuloslaskelma näyttää yrityksen voiton tai tappion.

Tappio syö yhtiön omaa pääomaa. Mikäli oma pääoma laskee alle puoleen yhtiön osakepääomasta, on yhtiö asetettava selvitystilaan. Voitto puolestaan lisää yhtiön jakokelpoisia varoja ja kasvattaa sen varallisuutta.

Osakeyhtiölaki edellyttää, että yritys julkistaa toimintakertomuksensa osana myös rahoituslaskelman, jossa annetaan selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Rahoituslaskelman tehtävänä on täydentää tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen informaatiota. Sillä ei ole itsenäistä asemaa tilinpäätöksessä.

STT-IA
5.3.1999


TALOUS -SIVULLE