Pikkukunnissa vaalisunnuntaina enää kourallinen äänestäjiä

Ennakkoäänestys uhkaa vaalisalaisuutta



Ennakkoäänestyksen suosion huima kasvu on johtanut siihen, että varsinkin pienillä paikkakunnilla ja äänestysalueilla vaalisalaisuus on varsinaisena vaalipäivänä uhattuna. Tämä johtuu siitä, että uurnilla käy vaalisunnuntaina enää vain kourallinen väkeä.


Ongelma myönnetään oikeusministeriössäkin, mutta ainakaan toistaiseksi siellä ei ole suunnitelmia asian korjaamiseksi.

Oulun kupeessa sijaitsevassa pienessä Hailuodon kunnassa vaalisalaisuuden säilyminen on askarruttanut jo pitkään.

- Hailuodossa on näissä eduskuntavaaleissa kaikkiaan 836 äänioikeutettua. Jos heistä 70 prosenttia käy äänestämässä ennakkoon, normaalina vaalipäivänä ei käy äänestämässä kuin vajaa parisataa ihmistä, keskusvaalilautakunnan sihteeri Salli Mäkelä laskeskelee.

Hailuodossa on varsinaisena vaalisunnuntaina vain yksi äänestyspaikka, joten ongelmat ilmenevät ääntenlaskun myötä.

- Kaikki ihmiset ovat tuttuja toisilleen. Jotkut ovat ihan varmoja aina siitä, kuka ketäkin on äänestänyt. Ja meilläkin ennakkoäänestys on vuosi vuodelta vain lisääntynyt, Mäkelä huomauttaa.

Hälyttävänä tilannetta ei Hailuodossa vielä pidetä. Mutta jos ennakkoäänestys nykyisestään vielä vilkastuu, ongelmat ovat käsillä.

Mäkelä on viestittänyt vaikeuksista myös oikeusministeriöön. Hän on esittänyt mm. sitä, että Hailuodon kaltaisilla pienillä paikkakunnilla kaikki äänestäisivät ennakkoon. Näin varmistettaisiin, ettei vaalisalaisuus pääsisi rapisemaan.

Vaalisunnuntaista ei haluta luopua

Oikeusministeriössä tunnetaan pienten kuntien vaalisalaisuuspulma, mutta asian ratkaiseminen ei ole yksinkertaista.

Toisaalta varsinainen vaalipäivä on monille niin pyhä asia, ettei siitä haluta luopua. Toisaalta äänestyskäytäntö pitäisi pysyä samanlaisena kaikissa vaaleissa. Esimerkiksi ääntenlaskun siirtäminen naapurikuntaan ei tulisi kunnallisvaaleissa kuuloonkaan.

- Olettamushan on, että kohta lähes kaikki äänestävät ennalta. Vaalisalaisuuden paljastuminen on vaarassa, jos varsinaisena vaalipäivänä äänestäjiä on kovin vähän, hallitusneuvos Jorma Törneblom oikeusministeriön vaaliosastolta myöntää.

- Mutta jos vaalilautakunta ei rupea nuuskimaan, luulisi, että ainakin 25 ääntä on jo sellainen määrä, ettei varmasti tiedetä, kuka ketä äänestää, hän kuitenkin uskoo.

Uuden vaalilain mukaan pieneksi äänestysalueeksi luokitellaan alue, jossa on vähemmän kuin 120 äänioikeutettua. Tuolloin ääniliput lasketaan kunnan keskusvaalilautakunnassa yhdessä kunnan jonkun muun äänestysalueen kanssa.

Ongelma tulee eteen silloin, kun kunnassa ei ole kuin yksi äänestysalue. Hailuodon kaltaisia paikkakuntia on Suomessa monia.

Törneblomin mielestä on tärkeää ryhtyä pohtimaan, miten vaalisalaisuus olisi nykyistä paremmin turvattavissa. Hän ei kuitenkaan näe vaihtoehtona sitä, että joistain kunnista vaalipäivä kokonaan poistettaisiin ja joissain se säilytettäisiin.

Muissa yhteyksissä on sen sijaan jo aiemmin esitetty, että varsinaisesta vaalipäivästä luovuttaisiin ja ihmiset kävisivät äänestämässä tiettynä vaaliaikana. Tämäkään ei ole kuitenkaan saanut valtaisaa kannatusta.

- On ihmisiä, jotka pitävät vaalipäivää juhlapäivänä, jota ei pidä hylätä modernismin tuulten puhaltaessa, Törneblom naurahtaa.

STT-IA
8.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE