Yrittäjät kaipaavat konkreettisia toimia edistämään yritteliäisyyttä

Suomen Yrittäjät: Suomi jälkijunassa yrityselämän kehittämisessä


Työ- ja yrityslainsäädännöstä vastaava johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä kaipaisi Suomeen yrittäjyyttä paremmin tukevaa yhteiskuntamallia.

Viime viikonloppuna Vanhanen esitteli opiskelijaliitto Tuhatkunnan talvikorkeakoulussa Suomi 2000-yrittäjyysyhteiskuntaan -ohjelmaa, joka sisältää huomattavan määrän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia yrittäjyyden edistämiseksi.

Ohjelmassa lähdetään liikkeelle ajatuksesta että suomalainen yhteiskunta on huono edistämään yrittäjyyttä. Sen mukaan korkean verotuksen, suurtyöttömyyden ja velkaisuuden rasittama talous tukahduttaa yritteliäisyyttä ja uuden luomista.

Ohjelmassa todetaan, että kansalaismielipiteen olisi havaittava yrittäjyyden merkitys suomalaisen hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä ja ylläpidettävä avointa keskustelua yritystoiminnan edistämiseksi. Tämän keskustelun olisi Suomen Yrittäjien mielestä heijastuttava myös aiempaa yrittäjämyönteisempinä hallitusohjelmina.

Rauno Vanhanen on tyytyväinen viime vuosien talouskehitykseen ja kasvuennusteisiin, mutta on huolissaan yhteiskunnan uudistumiskyvyttömyydestä, mikä on näkynyt korkeassa työttömyydessä.

- Todellinen työttömien määrä on edelleen korkealla. Työllisten lukumäärän kasvu työikäisestä väestöstä on vuosina 1960-96 ollut Suomessa olematonta.

Julkisen talouden ongelmat haittaavat työllistämistä

Ohjelmassa nähdään julkisen talouden tilassa huolestuttavia kehityspiirteitä. Sen mukaan julkiset menot ovat kasvaneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vajaasta 40 prosentista noin 60 prosenttiin kansantuotteesta.

Samana aikana julkinen velka on noussut 12 prosentista lähes 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Istuvan hallituksen aikana julkisen velan kasvu on kuitenkin saatu taittumaan.

Vanhasen mukaan yritysten mahdollisuudet palkata työntekijöitä ovat heikentyneet.
- Työn kokonaishinta on korkea. Työikäisten julkisista varoista saamien etujen rahoitus vaatii ankaraa verotusta. Työn kokonaishinta ja kotitalouksien avustukset aiheuttavat sen, ettei työllistäminen kannata kummallekaan osapuolelle.

Julkisuudessa on käyty keskustelua mahdollisesta eläkepommista, joka syntyy huollettavien määrän kasvaessa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Alhainen eläkkeellesiirtymisikä yhdessä korkean työttömyysasteen ja pitkän koulutusjakson kanssa on heikentänyt huoltosuhdetta, eikä julkinen talous ole vastaavassa suhteessa kohentunut.

Yrittäjyyden osuus työvoimasta vähäinen

Vanhanen painottaa PK-sektorin yritysten merkitystä työllisyyden kannalta.
- Erityisesti pienten, alle kymmenen hengen yritysten merkitys talouskasvun ja työpaikkojen luomisessa on kohonnut.

Vanhanen toteaa, että kasvukykyisiä yrityksiä on Suomessa monia muita maita vähemmän. Suomi 2000-yrittäjyysyhteiskuntaan -ohjelmassa nähdään lukuisia syitä, jotka toimivat pk-sektorin kehityksen jarruna.

Tällaisia ovat mm. vahva byrokratia, toimimaton rahoitus ja pääomamuodostus, pienet kotimarkkinat, elinkeinorakenne, korkea perusturva, riskinottokyvyttömyys ja suuryritysajattelu.

Vanhanen painottaa suhdanneherkän vientisektorin merkitystä myös pienyrityksille.
- Tietyt merkit vientialojen taantumasta ovat huolestuttavia pienyritysten kannalta. Pk-yritysten riskinsietokyky on suuria yrityksiä heikompi.

Yrittäjyyttä edistettävä yhteiskunnallisin keinoin

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että 2000-luvulla Suomesta kehittyy todellinen yrittäjyysyhteiskunta. Yrittäjyysohjelmassa on jäsennelty useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla yrittäjyyttä voitaisiin edistää. Niiden mukaan yritystoiminnan perusedellytykset saataisiin kuntoon verotuksellisilla toimenpiteillä.

Ohjelma kuuluttaa verokannustimia yritysten vakavaraisuuden lisäämiseksi, yritysverotuksen neutraalisuuden lisäämistä ja arvonlisäverotuksen perusvähennystä.

Vanhanen pitää raskasta byrokratiaa yhtenä olennaisena haittatekijänä yritysten työllistämisen kannalta.
- Julkisen vallan asettamien velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa yrityksille tuntuvia kustannuksia. Myös uusi sääntely lisää uudenlaisia velvoitteita.Hallintomenettelyn aiheuttamat kustannukset ovat huomattavan suuret etenkin alle viiden työntekijän yrityksissä.

Suomen Yrittäjien mielestä työnantajamaksuja tulee yksinkertaistaa ja työelämän säännöksiä kehittää mm. niin, että työpaikoille annetaan mahdollisuus nykyistä oleellisesti laajemmin sopia työpaikoilla työehtosopimuksista poikkeavista järjestelyistä.

Edelleen yrittäjyyttä edistävinä toimenpiteinä Suomen Yrittäjät ovat kirjanneet valtion talouden tasapainottamisen, yrittäjyyskasvatuksen opetuksen ja keskushallinnon uudistamisen perustamalla erityinen elinkeinoministeriö.

Aitoon yrittäjyyteen

Yrittäjien toimenpideohjelmassa on yhtenä mielenkiintoisena kohtana pienyritysten välisen yhteistyön edistäminen. Tällä hetkellä kilpailunrajoituslaki on aiheuttanut jossain määrin epäselvyyksiä siitä, missä määrin pienyritysten välinen yhteistoiminta on sallittua.
- Pienyritysten välistä vuorovaikutusta voisi selvästi lisätä, Rauno Vanhanen toteaa.

Helmikuun lopulla Helsingin Sanomissa oli vertailtu USA:n Wisconsinin osavaltiota ja Suomen valtiota työllisyystilanteen kannalta. Wisconsin on suunnilleen Suomen kokoinen ja sielläkin asukkaita on viisi miljoonaa. Se muistuttaa myös luonnonoloiltaan ja elinkeinorakenteeltaan läheisesti Suomea. Wisconsinin alhainen työttömyysprosentti (3,6 %) nähtiin erityisesti Suomesta poikkeavan palvelukulttuurin ansiona.

Amerikkalaiseen tapaan osavaltiossa toimii lukemattomia pienyrityksiä, jotka tarjoavat palvelujaan toisille yrityksille. Palvelujen "vaihtokauppa" pitää elinkeinoelämän pyörät pyörimässä ja yritykset ovat melko vapaita hallinnollisesta sääntelystä.

Suomen Yrittäjien Vanhanen olisi mielissään, jos meilläkin herättäisiin uudenlaiseen ajattelutapaan palveluyritysten tarjoamista mahdollisuuksista.
- Meiltä puuttuu aidosti kannustava yrityskulttuuri, jossa kilpailijatkin voivat hyötyä toisistaan.

MIKKO LAITINEN
5.3.1999

TALOUS -SIVULLE