Äänestysinto voi lopahtaa presidentinvaalin toisella kierroksella
Äänestysvilkkaus saattaa presidentinvaalien toisella kierroksella pudota selvästi, jos
vastakkain olevat kaksi ehdokasta koetaan joissakin ryhmissä vastenmielisiksi.
Valtiotieteen lisensiaatti Kimmo Grönlund on
tutkinut perjantaina Åbo Akademissa
tarkastettavassa väitöskirjassaan poliittisen
ympäristön merkitystä äänestysvilkkauteen.
Tutkimus on tehty kuntatasolla, mutta siitä
voidaan väittelijän mielestä vetää johtopäätöksiä
myös yksilötasolle.
Esimerkiksi viime presidentinvaalissa oli selvästi
nähtävissä, että suomenkielisellä maaseudulla,
keskustapuolueen vahvoissa kunnissa,
äänestysvilkkaus putosi vaalien toisella
kierroksella.
- Pudotus oli 2,5 prosenttiyksikköä. Maalaisilla oli
valittavana tavallaan vain kaksi "huonoa"
ehdokasta eli suomenkielinen sosialisti tai
ruotsinkielinen porvari. Tämä oli monelle vaikea
tilanne, jolloin uurnille ei haluttu mennä lainkaan.
- Mitä enemmän jätetään äänestämättä, sitä
suurempi merkitys on kuitenkin annetulla äänellä,
painottaa Grönlund.
Hänen mukaansa myös seuraavissa
presidentinvaaleissa voidaan joutua
samankaltaiseen tilanteeseen.
- Jos esim. Elisabeth Rehn ja Tarja Halonen
olisivat vastakkain, sama ilmiö voisi toistua
maaseudulla. Toisaalta, jos Esko Aho ja Rehn tai
Riitta Uosukainen olisivat vastakkain, saattaisivat
vasemmistoa äänestävät jäädä pois vaalien
toiselta kierrokselta.
Yhden puolueen kunnissa äänestetään vilkkaasti
Eduskuntavaaleista Grönlund sanoo, että yhden
puolueen kunnissa äänestysvilkkaus on aina
suurempaa kuin muissa kunnissa.
- Eli Suomen keskustan ja Ruotsalaisen
kansanpuolueen kunnissa ihmiset äänestävät
aktiivisemmin kuin muualla.
Tällä seikalla on myös valtakunnallista merkitystä,
koska siten näiden alueilta tulee
valtakunnalliseen äänten laskentaan tavallaan
lisää ääniä.
- Poikkeuksellinen äänestysilmiö selittyy
yhteenkuuluvuuden tunteella. Mitä
samankaltaisempi äänestäjän lähiympäristö on,
sitä merkittävämpään asemaan hallitseva puolue
nousee.
Grönlundin väitöstutkimuksessa on selvitelty
Britannian ja Suomen vaaleja vuodesta 1918
Suomen viimeisimpiin eduskuntavaaleihin saakka.
Tutkittavia vaaleja oli 47 ja vaalipiirejä ja kuntia
yhteensä runsaat 50 000.
STT-MH
5.11.1999
Politiikka -sivulle
|