Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Äänestysinto voi lopahtaa presidentinvaalin toisella kierroksella



Äänestysvilkkaus saattaa presidentinvaalien toisella kierroksella pudota selvästi, jos vastakkain olevat kaksi ehdokasta koetaan joissakin ryhmissä vastenmielisiksi.


Valtiotieteen lisensiaatti Kimmo Grönlund on tutkinut perjantaina Åbo Akademissa tarkastettavassa väitöskirjassaan poliittisen ympäristön merkitystä äänestysvilkkauteen.

Tutkimus on tehty kuntatasolla, mutta siitä voidaan väittelijän mielestä vetää johtopäätöksiä myös yksilötasolle.

Esimerkiksi viime presidentinvaalissa oli selvästi nähtävissä, että suomenkielisellä maaseudulla, keskustapuolueen vahvoissa kunnissa, äänestysvilkkaus putosi vaalien toisella kierroksella.

- Pudotus oli 2,5 prosenttiyksikköä. Maalaisilla oli valittavana tavallaan vain kaksi "huonoa" ehdokasta eli suomenkielinen sosialisti tai ruotsinkielinen porvari. Tämä oli monelle vaikea tilanne, jolloin uurnille ei haluttu mennä lainkaan.

- Mitä enemmän jätetään äänestämättä, sitä suurempi merkitys on kuitenkin annetulla äänellä, painottaa Grönlund.

Hänen mukaansa myös seuraavissa presidentinvaaleissa voidaan joutua samankaltaiseen tilanteeseen.

- Jos esim. Elisabeth Rehn ja Tarja Halonen olisivat vastakkain, sama ilmiö voisi toistua maaseudulla. Toisaalta, jos Esko Aho ja Rehn tai Riitta Uosukainen olisivat vastakkain, saattaisivat vasemmistoa äänestävät jäädä pois vaalien toiselta kierrokselta.


Yhden puolueen kunnissa äänestetään vilkkaasti

Eduskuntavaaleista Grönlund sanoo, että yhden puolueen kunnissa äänestysvilkkaus on aina suurempaa kuin muissa kunnissa.
- Eli Suomen keskustan ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kunnissa ihmiset äänestävät aktiivisemmin kuin muualla.

Tällä seikalla on myös valtakunnallista merkitystä, koska siten näiden alueilta tulee valtakunnalliseen äänten laskentaan tavallaan lisää ääniä.

- Poikkeuksellinen äänestysilmiö selittyy yhteenkuuluvuuden tunteella. Mitä samankaltaisempi äänestäjän lähiympäristö on, sitä merkittävämpään asemaan hallitseva puolue nousee.

Grönlundin väitöstutkimuksessa on selvitelty Britannian ja Suomen vaaleja vuodesta 1918 Suomen viimeisimpiin eduskuntavaaleihin saakka. Tutkittavia vaaleja oli 47 ja vaalipiirejä ja kuntia yhteensä runsaat 50 000.

STT-MH
5.11.1999


Politiikka -sivulle