Alkusysäys Euroopan yhdentymiselle
Berliinin muurin murtumisesta 10 vuotta
Berliinin muuri murtui marraskuun 9:nnen päivän iltana 10 vuotta sitten päättäen lähes kolme vuosikymmentä jatkuneen jaon Euroopan sisällä ja kaataen kylmän sodan vihatun symbolin.
Tuon marraskuisen illan tapahtumat johtivat ketjureaktioon, joka hajotti entisen
Neuvostoliiton, mursi sen johtaman Varsovan
liiton ja johti Saksojen yhdentymiseen.
Tapahtumat olivat kypsyneet jo vuosien ajan
Moskovassa, Varsovassa ja Budapestissa ja saivat
loppuhuipentumansa, kun kymmenettuhannet
itäsaksalaiset marssivat 1989 muurille ja
murtautuivat sen läpi vapaasti länsipuolelle.
Tapahtumasarjan alkuunpanijana toimi
Neuvostoliiton viimeiseksi presidentiksi jäänyt
Mihail Gorbatshov, joka vuonna 1985 aloitti
kuuluisan uudistuspolitiikkansa perestroikan.
Ryntäys länteen
Tuhannet itäsaksalaiset ryhtyivät hakeutumaan
länteen pian sen jälkeen, kun Gorbatshov oli
vuonna 1989 ilmoittanut, ettei Neuvostoliitto
enää sekaannu naapurimaidensa sisäisiin asioihin,
vaan ne saavat päättää politiikastaan itse.
Pian ilmoituksen jälkeen itäsaksalaiset
tunkeutuivat maansa lähetystöihin Unkarissa ja
Tshekkoslovakiassa anoen matkustusviisumeja
länteen. Hakijoita oli liian paljon ja tilanne
kärjistyi niin, että lähetystöt jouduttiin
sulkemaan.
Pattitilanteen jatkuttua toista
kuukautta, Unkari päätti yllättäen avata Itävallan
vastaisen rajansa, jotta itäsaksalaiset voisivat
kulkea sitä kautta ilman viisumia Länsi-Saksaan.
Kolmen viikon aikana tätä reittiä kulki noin 25 000
itäsaksalaista.
Sama tapahtui myös Tshekkoslovakiassa, jossa
kymmenettuhannet itäsaksalaiset jonottivat
lähetystössä viisumia.
Jo ennen tätä tapahtumat Unkarissa,
Tshekkoslovakiassa ja Puolassa olivat johtamassa
kommunistihallitusten kaatumiseen.
Puolassa vapaa ammattiliitto Solidaarisuus oli
aloittanut voittomarssinsa, joka päättyi vihdoin
ns. pyöreän pöydän neuvotteluihin hallituksen
kanssa. Vuoden kestäneiden neuvottelujen
päätteeksi Puolaan muodostettiin vihdoin vuonna
1989 ei-kommunistinen hallitus.
Myös Unkarissa päädyttiin pyöreän pöydän
neuvottelujen kautta monipuoluevaaleihin, joiden
myötä kommunistit joutuivat luopumaan vallan
kahvasta.
Tshekkoslovakiassa kansa nousi vastustamaan
kommunistihallitusta laajoilla mielenosoituksilla,
jotka johtivat lopulta verettömään
vallankaappaukseen ja ei-kommunistisen
hallituksen muodostamiseen.
Muuri murtuu
Levottomuus levisi myös Itä-Saksaan, jossa
viikottain järjestettiin suuria hallituksen vastaisia
mielenosoituksia. Kommunistivaltio alkoi murtua
ensin sisältä, kun kovan linjan puoluejohtaja Erich
Honecker syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi
Egon Krenz.
Marraskuun alussa mielenosoitukset
olivat paisuneet käsistä ja yksin Itä-Berliinissä
niihin osallistui miljoona ihmistä.
Vihdoin 9. marraskuuta kommunistisen puolueen
politbyroon edustaja Günther Schabowski ilmoitti,
että itäsaksalaiset saavat vihdoin matkustaa
vapaasti länteen. Ilmoituksen tajuaminen vei
ihmisiltä muutaman tunnin, mutta lopulta muurille
alkoi virrata kansaa.
Lähes vuosi tämän jälkeen eli 3. lokakuuta 1990
Saksat yhdistyivät.
Muuri rakennettiin 1961 estämään Itä-Saksan
oloja pakenevien saksalaisten pääsy lännen
valvomaan Länsi-Berliiniin. Kymmenettuhannet
itäsaksalaiset tulvivat tuolloin kuukaudessa
Neuvostoliiton valvontasektorilta Länsi-Berliiniin.
Muurin rakentaminen kesti vain 53 tuntia ja se
kulki runsaan 40 kilometrin matkan keskellä
kaupunkia erottaen sen itä- ja länsipuoleen.
Vuosien varrella yli 5 000 ihmistä onnistui
pakenemaan muurin yli tai ali, monet kuitenkin
myös epäonnistuivat ja osa menetti jopa
henkensä.
Neuvostoliitto hajoaa
Muurin murtuminen johti lopulta myös
Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Ensin
neuvostovallan ikeestä murtautuivat irti Varsovan
liiton maat, mutta lopulta myös suurvallan
sisäinen tila kävi kestämättömäksi ja pala palalta
se joutui nöyrtymään itsenäistymispyrkimysten
edessä.
Ensimmäisinä irtautuivat Baltian maat Viro, Latvia
ja Liettua ja myöhemmin yksitellen kaikki entiset
neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi.
Samaan aikaan Gorbatshovin politbyroosta
erottama Boris Jeltsin valmisteli paluutaan
politiikan kärkeen.
Moskovan kaupunginjohtajana
ja parlamentin ylähuoneen puhemiehenä hän oli
kerännyt tarpeeksi tukea syrjäyttääkseen
Gorbatshovin, joka 25. joulukuuta 1991 ilmoitti
tv-puheessaan eroavansa tehtävistään. Samalla
Neuvostoliitto hajotettiin ja sen tilalle
perustettiin Venäjän tasavalta.
STT-IA
5.11.1999
Ulkomaat -sivulle
|