Rakentavaa henkeä kiiteltiin

Bonnin ilmastokokous tuki Kioton pöytäkirjan aikaista voimaantuloa

Ympäristöministeri Satu Hassin (vihr.) mukaan Bonnin ilmastokokous on tehnyt mahdolliseksi sen, että seuraavassa ilmastokokouksessa vuoden kuluttua voidaan sopia Kioton ilmastopöytäkirjaa toteuttavista keinoista.

EU-ryhmässä kokouksen tuloksiin ollaan tyytyväisiä, kommentoi EU:n koordinaatiosta vastannut Hassi torstaina.

Kokouksen poliittinen anti kanavoitui kokouksen puheenjohtajan, puolalaisen Jan Szyszkon päätössanoihin, jotka korvasivat ministereille kaavaillun poliittisen julistuksen.

Puheenjohtajan mukaan Bonnissa saatiin vahva tuki pöytäkirjan voimaantulolle. Hänen mukaansa ilmastokokousta leimasi myönteinen henki, joka edellisestä Buenos Airesissa pidetystä ilmastokokouksesta puuttui.

Bonnin ilmastokokous merkitsi käytännössä sitä, että ilmastoneuvotteluja käydään entistä tiiviimmin myös osapuolikokousten välillä. Kokous antoi lisävaltuuksia Szyszkolle näiden neuvottelujen tehostamiseen. Onnistunut valmistelu nähtiin edellytyksenä Haagin ilmastokokouksen onnistumiselle.

Selvimmät poliittiset sitoumukset Kioton pöytäkirjan mahdollisimman nopeasta voimaansaattamisesta saatiin EU:lta ja Japanilta, joka lupasivat ratifioida pöytäkirjan vuoteen 2002 mennessä.

Kasvihuonekaasupäästöjen suurin tuottaja Yhdysvallat ei vastaavaa lupausta antanut, mutta EU-ryhmässä kiiteltiin maan myönteistä asennetta ja ymmärrettiin neuvottelijoiden aseman hankaluus kongressin vastustuksen vuoksi.

Hassin mukaan EU etenee pöytäkirjan voimaansaattamisessa riippumatta Yhdysvaltain päätöksistä. EU:ssa toivotaan EU:n kireämmän aikataulun luovan painetta Yhdysvaltain suuntaan. Kioton pöytäkirjan voimaantulon ei katsota onnistuvan, ellei Yhdysvallat sitoudu sen noudattamiseen.

Kokoukseen osallistunut kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja (sd.) korosti torstaina Bonnissa, että useimmat maat ovat aloittaneet ilmastonmuutoksen torjunnan, vaikka sopimusta ei ole vielä ratifioitu.

Ilmastokokouksen ministeriosuuden kuluessa tällä viikolla on kehuttu myös sitä, että kehitysmaiden halu osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut.

Asenteen arvioidaan muuttuneen, koska kehitysmaat kokevat jo ilmastonmuutokseen haitat, kuten tulvia ja hirmumyrskyjä. Ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat kohtalokkaita etenkin pienille saarivaltioille.

Sopimuksen noudattamisen valvonta valmisteluun

Bonnissa sovittiin seuraavaa ilmastokokousta varten neuvottelupohja siitä, miten ilmastonmuutoksen torjunnan joustavia mekanismeja voidaan käyttää.

Näitä ovat päästökauppa ja keinot, joilla teollisuusmaa voi tehdä päästövähennysinvestointeja toisessa maassa ja laskea näin syntyneet päästövähennykset omaksi hyväkseen.

Kokouksen kuluessa EU ja sen jäsenmaista muun muassa Saksa suhtautuivat vieroksuen siihen, että kehitysmaissa toteutettaviin ns. puhtaan kehityksen hankkeisiin sisällytettäisiin ydinvoimahankkeita.

Ilmastokokouksessa potkaistiin liikkeelle myös Kioton pöytäkirjan toimeenpanon valvonnan kehittely. Pöytäkirjan rikkomuksista seuraavia rangaistuksia vasta hahmotellaan, mutta esimerkiksi öljyntuottajamaat ovat jo ehdottaneet rahastoa, johon kerättäisiin sakkomaksuja.

Turpeen käytön vaikutukset selvitetään

- Suomessa päästöjen vähennysohjelmasta yritetään luoda sellainen kokonaisuus, että tavoitteet ja sitoumukset täyttyvät taloudellisesti mahdollisimman tehokkaalla tavalla, kertoi kotimaista päästövähennystyötä johtava Tuomioja.

Hän ei osannut vielä arvioida, kuinka suuri osa vähennyksistä Suomessa tehdä joustomekanismeilla, kuten esimerkiksi Suomen lähialueilla toteutettavilla hankkeilla. Painopiste on hänen mukaansa kotimaassa tehtävillä toimilla.

- Suomen Kioto-ohjelmaa valmistellaan kahden vaihtoehdon pohjalta, joko uutta ydinvoimaa tai sitten ei. Satsaus uusiutuviin energialähteisiin ja maakaasun laajentuva käyttö on ohjelmassa mukana joka tapauksessa, kertoi Tuomioja.

Turpeen energiakäytön vaikutus Suomen hiilitaseeseen selvitetään kauppa- ja teollisuusministeriön asettamassa asiantuntijaryhmässä.

Tuomiojan johtama Kioto-ministeriryhmä tekee työryhmän tulosten perusteella päätökset siitä, miten turpeeseen suhtaudutaan Suomen ilmasto-ohjelmassa.

STT-IA
5.11.1999

Ulkomaat -sivulle