"Korruptio on yhä osa jokaisen arkipäivää"

Bulgaarit iloitsevat EU-avauksesta ja odottavat todellisia uudistuksia

Veran ja Nikolain tavoin asioista ajattelevat myös monet politiikan ja talouden tutkijat, joiden mielestä Bulgaria on menettänyt jo liian monta vuotta yrittäessään siirtyä markkinatalouteen.

Vuoden 1997 ennenaikaiset parlamenttivaalit voittanut demokraattinen unioni (UDF) on saanut vuosien 1996-97 hyperinflaation kuriin ja onnistunut jopa verojen keräämisessä paremmin kuin itsekään osasi ennustaa.

Valuutta on tiukasti sidottu Saksan markkaan ja inflaation sijasta puhutaan deflaation mahdollisuudesta.

Menestystarinoita uskon vahvistukseksi

Bulgarian kansantalouden pelätään tänä vuonna menevän taas miinukselle mm. Kosovon kriisin ja Jugoslavian kauppasaarron vuoksi. Hitaan kasvun toivotaan alkavan ensi vuonna.

- Olemme todella yrittäneet nähdä tulevaisuuteen, mutta emme uskalla tehdä suunnitelmia kuukautta pidemmälle, sanovat ruotsalaisyhtiössä laskentatehtävissä toimiva Vera ja bulgarialaisessa holding-yhtiössä varajohtajana työskentelevä Nikolai Kolev, jotka kuuluvat bulgarialaisittain hyvätuloisiin palkansaajiin.

Hallituksesta riippumattoman taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Ivanka D. Petkova ymmärtää ihmisten epävarmuuden ja tulevaisuuden uskon puutteen.

-Yksityissektorilla tarvittaisiin todellisia menestystarinoita, jotta ihmisten usko yksityisiin yrityksiin vahvistuisi. Bulgaria tarvitsee kipeästi myös ulkomaisia investointeja saadakseen talouden kasvuun, sanoo Petkova.

Ivanka Petkovan mielestä valtion laitosten yksityistäminen on ollut sosiaalisen levottomuuden pelossa lähinnä muodollista.
- Lopultakin ratkaisevan tärkeät askeleet on otettu ja mm. telekommunikaatio- ja pankkialalla on aloitettu uudistukset, hän sanoo.

Korruptiota alhaalta ylös

Helsingin joulukuiselta EU:n huippukokoukselta neuvottelujen aloittamispäätöstä odottavan Bulgarian yksi puhutuimmista ongelmista on korruptio, jonka myönnetään ulottuvan jokaisen ihmisen arjesta politiikan huipulle.

Presidentti Petar Stojanov vaati äskettäin oikeistohallitusta kitkemään korruption ja sukulaisten ja ystävien suosimispolitiikan keskuudestaan. Pääministeri Ivan Kostov vastasi, ettei tiedä, ketä presidentti tarkoittaa.

Johtaja Ivanka Petkovan mukaan paikallistasolla tehdyt tutkimukset osoittavat, että viranomaisten kanssa asioivat bulgaarit pitävät lahjusten vaatimista niin luonnollisena, että luulevat niiden perustuvan lainsäädäntöön.

Sekä Petkova että integraatiopolitiikkaa tutkivan Eurooppa-instituutin johtokunnan puheenjohtaja Stanislav Daskalov sanovat, että ihmiset ovat kuitenkin yhä enemmän kyllästyneet viranomaisten väärinkäytöksiin.

- Paikallisvaalit osoittivat selvästi, että bulgaarit äänestivät ensimmäistä kertaa järjellään piittaamatta puoluepolitiikasta ja valitsivat tilalle uudet hallitsijat, joiden uskovat parantavan ihmisten elämää, Daskalov sanoo.

Hallitseva UDF voitti vaalit, mutta menetti selvästi asemiaan kahden vuoden takaisiin parlamenttivaaleihin verrattuna.
- Tulos osoitti, että hallitus on tehnyt oikean suuntaisia ratkaisuja, mutta ei vielä riittävästi, Daskalov tulkitsee vaalitulosta.

Nöyryytettynä viisumijonossa

Kolmannes bulgaareista elää köyhyydessä alle 50 dollarin kuukausituloilla ja 10 prosenttia väestöstä on rikkaita. Keskipalkka Bulgariassa on noin 600 markkaa kuukaudessa.

- Keskipalkkaiset kykenevät juuri ja juuri maksamaan asuntonsa keskuslämmityksen. Valtion monopoliyhtiön taksat ovat palkkoihin verrattuna huikeat, sanoo Nikolai Kolev tilavan kerrostaloasuntonsa keittiössä, jossa sekä lämpöpatteri että ikkuna ovat auki, koska patteria ei saa kiinni.

Lämpötila ulkona on lähes 20 astetta.
- Maksamme juuri nyt tarpeettomasta lämmöstä yli 500 markkaa kuukaudessa, koska ei ole olemassa keinoja säästää energiaa, Nikolai Kolev sanoo.

Kolevit kannattavat Bulgarian liittymistä EU:hun, mutta katsovat, että taloudellisesti siihen ollaan parhaassakin tapauksessa valmiit vasta 10-15 vuoden kuluttua.

Liittymisneuvottelujen aloittamiselle asetettua ehtoa Kozloduyn ydinvoimalan neljän reaktorin sulkemisesta Kolevit pitävät monien bulgaarien tavoin epäreiluna.

- Vaatimus on enemmän poliittinen ja taloudellinen kuin turvallisuuskysymys, sanoo Nikolai Kolev.

Erityisen lämpimästi Kolevit suhtautuvat EU:hun siksi, että he liittyessään saavat vapaan liikkumismahdollisuuden Euroopassa. Nyt he joutuvat hakemaan viisumin kaikkiin Länsi-Euroopan maihin ja kokevat sen hyvin nöyryyttävänä.

- Meitä kuulustellaan kuin rikollisia ja vaaditaan hyvin henkilökohtaisia tietoja, sanoo Vera Koleva ja toteaa mieluummin keskittyvänsä kodin kunnostamiseen kuin matkustelemiseen.

STT-IA
5.11.1999

Ulkomaat -sivulle