SP:n Vanhala: Koronnosto Suomelle riittävä
EKP nosti ohjauskorkonsa kolmeen prosenttiin
Euroopan keskuspankki korotti torstaina keskeistä ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiöllä kolmeen prosenttiin. Käytännössä kyse on lähinnä keskuspankin rahapolitiikasta, mutta päätös heijastuu jossain määrin myös lyhyisiin euriborkorkohin, joita käytetään muun muassa asuntolainojen viitekorkoina.Koska rahamarkkinat olivat jo ennakoineet keskuspankin korkopäätöstä, lyhyet korot ovat jo jonkin aikaa olleet nousussa. Torstaina puolen päivän aikaan, ennen EKP:n korkopäätöstä noteeratut euriborkorot laskivat kautta linjan keskiviikkoon verrattuna.
Esimerkiksi asuntolainojen viitekorkona käytettävä vuoden euribor-korko oli torstaina puolen päivän aikaan 3,746 prosenttia.
Päätöksen koronnostosta teki EKP:n korkein päättävä elin eli neuvosto. Siihen kuuluvat kaikkien yhteisvaluutta euroon kuuluvien kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunnan jäsenet.
Neuvoston suomalaisjäsenet ovat Suomen Pankin nykyinen pääjohtaja Matti Vanhala ja hänen edeltäjänsä, nykyinen johtokunnan jäsen Sirkka Hämäläinen.
Frankfurtista videoyhteyden kautta Helsinkiin korkopäätöstä kommentoinut Vanhala totesi, että korotus oli Suomen kannalta riittävä.
- Päätös istuu hyvin Suomen taloustilanteeseen ja olemme edelleen varsin alhaisella korkotasolla. Suomen kannalta ei olisi voitu suositella muuta ratkaisua, hän huomautti.
Vanhalan mukaan EKP:n korkopäätöksen taustalla ovat viimeisten puolen vuoden aikana muuttuneet euroalueen talousnäkymät.
Huhtikuun alussa keskuspankki alensi ohjauskorkoa puolella prosenttiyksiköllä 2,5 prosenttiin. Sen jälkeen eri talousennustajat ovat korjanneet odotuksiaan ylöspäin. Parantuneet näkymät ovat myös lisänneet kuluttajahintojen nousupaineita.
- Neuvostossa katsottiin yksimielisesti, että on reagoitava talouden tasapainoa horjuttaviin riskeihin, Vanhala sanoi.
Hänen mukaansa on tärkeää, että
inflaatioennusteet näyttävät jatkossakin alhaisia
lukuja.
- Jos ennusteet alkavat näyttää korkeita lukuja,
keskuspankin rahapolitiikka on myöhästynyt
vakavasti, hän huomautti.
EKP on asettanut inflaation katoksi kaksi prosenttia. EKP:n neuvosto korotti myös kahta muuta ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä.
Keskuspankin pankeille myöntämien maksuvalmiusluottojen korko nousi 3,50 prosentista neljään prosenttiin. Pankkien keskuspankkitalletuksista saama korko nousee puolestaan 1,50 prosentista kahteen prosenttiin.
Duisenberg: EKP haluaa olla ennustettavissa
Rahamarkkinat olivat laajasti ennakoineet EKP:n nostavan ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä, joten torstainen päätös ei tullut yllätyksenä.
Pääjohtaja Wim Duisenberg (kuvassa) totesikin
tiedotustilaisuudessa, että pankki haluaa olla
ennustettavissa eikä halua yllättää markkinoita.
- Haluamme rauhoittaa markkinoita ja
markkinaodotuksia, hän sanoi.
Duisenbergin mukaan korkopäätös oli perusteltu tiettyjä euroalueen maita ajatellen. Hän ei kuitenkaan maininnut nimeltä yhtään maata.
Duisenberg totesi myös, että koronnostolla haluttiin lieventää rahapolitiikkaan kohdistuvaa epävarmuutta. Lisäksi hän korosti hintavakauden merkitystä rahapolitiikan mittarina.
Duisenberg perusteli koronnostoa sillä, että euroalueen talousnäkymät ovat kesän jälkeen muuttuneet muun muassa öljyn hinnan nousun vuoksi. Hän ei kuitenkaan arvioinut sen uhkaavan euroalueen kasvunäkymiä.
Duisenbergin mukaan yhteisvaluutta euron kurssia ja arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin ei edes otettu esille EKP:n neuvoston kokouksessa.
STT-IA
5.11.1999
