EU:lla vaikeuksia saada yhteiset säännöt mm. lainojen ja vakuutusten etämyyntiin
Luottojen, vakuutusten, sijoitusten ja muiden rahoituspalvelujen etämyynti kuluttajille lisääntyy koko ajan, mutta EU-mailla on suuria vaikeuksia löytää siihen yhteiset pelisäännöt. Etämyynti on kaupantekoa esimerkiksi puhelimen, faxin, postin tai tietoverkkojen kautta.Ongelma kilpistyy siihen, että suurin osa jäsenmaista haluaisi, että EU-säännöissä määrättäisiin vain vähimmäisehdot myyntiin, kun taas EU:n komissio ja neljä jäsenvaltiota haluavat kaikille samat määräykset.
Ensimmäinen ryhmä pyrkii varmistamaan, että jäsenmaissa voidaan haluttaessa säilyttää nykyistä tiukempi kuluttajien suoja. Suomikin kuuluu tähän vähimmäisharmonisointia kannattavaan ryhmään.
Komissiota tukeva täysharmonisointi-ryhmä lähtee siitä, että erilaiset säännöt haittaavat rahoituspalvelujen vapaata kauppaa ja niistä on päästävä eroon.
- Etätarjonnan esteistä on päästävä, jotta erityisesti sähköinen kaupankäynti voi kehittyä ja kuluttajien mahdollisuudet hankkia rahoituspalveluja muualtakin kuin asuinpaikkakunnaltaan parantuvat, komissio perustelee vuosi sitten antamaansa esitystä.
Kiistan on toivottu ratkeavan Suomen puheenjohtajakaudella, mutta harva lyö vetoa Suomen puolesta.
Kaikkien jäsenmaiden olisi oltava yksimielisiä, jotta ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin vetämä EU:n kuluttajaneuvosto voisi kävellä komission yli. Toisaalta enemmistö riittäisi, jos komissio muuttaisi esitystään.
Periaatteista tiukasti kiinni
Lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma oikeusministeriöstä myöntää, että asetelma on poikkeuksellisen hankala.
- Molemmilla laidoilla tämä on periaatteen kysymys. Tähän mennessä kuluttajasuojasta tai siviilioikeudesta ei ole annettu yhtään täysharmonisoivaa direktiiviä. Tämä olisi ensimmäinen yritys siihen suuntaan, hän selvittää.
Lahelma on vetänyt kuluttajaneuvostolle asiaa
valmistelevaa työryhmää.
- Tilannetta ei helpota sekään, että tämä on
poikkeuksellisen monimutkainen alue. Tähän
kuuluu hyvin erityyppisiä rahoituspalveluja
tilinavauksesta monimutkaisiin sijoitustuotteisiin
ja pitkäaikaisiin vakuutuksiin, hän jatkaa.
Alan kiemuraisuudesta kertoo sekin, että rahoituspalvelut jouduttiin jättämään etämyyntiä koskevan yleisdirektiivin ulkopuolelle.
Suomi yrittää sekamuotoa
Suomi hakee nyt kompromissia yrittämällä rakentaa "kirkon keskelle kylää". Osa säännöstöä sitoisi kaikkia, osaan tulisi vähimmäisehdot.
Lahelma myöntää, että aivan vastaava ei ole aiemmin tehty. Hän ei myöskään lähde arvioimaan, millaiset mahdollisuudet esityksellä on tulla hyväksytyksi.
Jos malli kelpaisi ensi viikolla kokoontuville kuluttajakysymyksistä vastaaville ministereille, loppu saadaan Lahelman mukaan helposti käsiteltyä. Jos nykyiset näkökannat eivät muutu, edessä on paha umpikuja.
Tietoa annettava
Etämyynnissä sen paremmin myyjän kuin ostajankaan ei tarvitse olla fyysisesti paikalla. Rahoituspalvelut on puolestaan määritelty siten, että myös mahdolliset uudet tuotteet pitäisi mahtua mukaan.
Säännöillä on tarkoitus varmistaa, että ostaja saa perustiedot eli tiedon myyjästä, tuotteesta ja myyntiehdoista. Ostajalle olisi annettava tiedot myös tuotteen peruuttamisoikeudesta ja miten tätä oikeutta käytetään.
Suomessa esimerkiksi vakuutuksen voi irtisanoa milloin vain ja ilman erityistä syytä, kun EU-sääntöihin on kaavailtu rajoituksia. Mahdollisesta riitojen ratkaisusta tuomioistuimessa on sovittu jo ns. Brysselin sopimuksella.
Direktiiviin haluttaisiin myös maininta mahdollisista tuomioistuinten ulkopuolisista riitojen ratkaisuelimistä. Tällainen on esimerkiksi kuluttajavalituslautakunta.
STT-IA
5.11.1999
