Etelä-Kiina muuttuu huimaa vauhtia
Ryhmä odottavaisia, hyvin pukeutuneita nuoria nousee varovaisesti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa metrojunaan. Heidän ilmeensä kirkastuvat, kun he näkevät samassa vaunussa kaksi länsimaalaista.- Tervetuloa Guangzhouhun (Kantoniin). Tämä on uusi ylpeytemme, sanoo nuori tyttö, joka muiden iloksi on riittävän rohkea puhuakseen länsimaalaisille.
Upouusi metrolinja on esiin nousevan uuden Guangzhoun symboli, ja tämä symboliarvo kuvastuu hyvin nuorten innokkuudesta. Joka puolella kaupunkia törmää rakennustyömaihin, joilla pystytetään kaikkea uusista liikenneväylistä Aasian korkeimpiin lukeutuviin pilvenpiirtäjiin.
Neljän miljoonan asukkaan Guangzhou on Etelä-Kiinan suurin kaupunki. So on jo pitkään ollut myös Kiinan rikkaimpia kaupunkeja, jonka infrastruktuuriin ei kuitenkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kaupunki onkin tullut tunnetuksi vaikeista liikenne- ja ympäristöongelmistaan.
Kaupungin johto ryhtyi korjaamaan ongelmia pari vuotta sitten. Guangzhousta aiotaan tehdä kymmenessä vuodessa toimiva nykyaikainen suurkaupunki.
Maaseutu häviää
Guangzhou ei ole ainoa paikka Etelä-Kiinassa, jossa on käynnissä suuri muutos. Koko 150 kilometrin matka Guangzhousta Hongkongiin on muuttumassa maaseudusta laajalle levinneeksi taajamaksi, ja myös Guangzhoun eteläpuolisilla viljavilla alueilla rakennetaan kiivaasti.
Kymmenkunnasta vielä 15 vuotta sitten uneliaan markkinapaikan elämää viettäneestä taajamasta on tullut räjähdysmäisesti kasvavia kaupunkeja. Niitä yhdistävät uudet moottoritiet, ja yhä uusia liikenneväyliä rakennetaan kuumeisella kiireellä ympäri koko alueen.
Kiihkeän rakentamisen vuoksi on vaikea kuvitella olevansa talouskriisin koettelemassa Itä-Aasiassa. Talouskasvu on kyllä hidastunut jonkin verran, mutta siltikään täällä ei näy merkkejä muuta Kiinaa vaivaavista talousongelmista. Esimerkiksi työttömyys on pysytellyt kohtuullisella tasolla.
Noususuhdanne johtuu siitä, että hongkongilaiset liikemiehet ryhtyivät 20 vuotta sitten siirtämään tuotantolaitoksiaan rajan yli ympäröivään Guangdongin maakuntaan tuotantokustannusten pienentämiseksi.
Guangdongin saamista ulkomaisista investoinneista kokonaista 75 prosenttia tulee Hongkongista.
Hongkongin ja Guangdongin siteet ovat muutenkin vahvat. Kummassakin paikassa puhutaan esimerkiksi kantoninkiinaa, jota ei ymmärretä muualla Kiinassa. Sekä guangdongilaiset että hongkongilaiset ovat lisäksi olleet kautta aikain erinomaisia liikemiehiä.
Guangdongissa viranomaiset ovat suhtautuneet muuta maata myönteisemmin yksityisyrittäjyyteen. Nopeasti kasvava yksityinen sektori vastaa jo monin paikoin runsaasta kolmasosasta taloutta, kun vastaava luku muualla Kiinassa on noin kymmenesosa.
Guangdongin tiikeri
Talousyhteistyön Hongkongin kanssa arvioidaan Guangdongissa tiivistyvän edelleen jatkossa. Monet päättäjät toivovat, että 20 vuoden päästä Guangdongin maakunnan pääkaupunki Guangzhou on maailman dynaamisimpiin kuuluvan talousalueen pohjoisin kulma.
Laskelmissa Hongkong olisi kolmion kaakkoinen ja Macao lounainen kulma.
Myös erityistalousalueiden Shenzenin ja Zhuhain arvioidaan olevan tärkeitä osia uudesta taloustiikeristä. Hongkongiin rajoittuva Shenzen on jo nyt Kiinan rikkain kaupunki. Macaon rajanaapuri Zhuhai kasvaa sekin räjähdysmäisesti.
Guangdongin päättäjien silmissä siintävässä supermetropolissa olisi 40 miljoonaa asukasta, joiden keskimääräinen ostovoima ylittäisi selvästi Kiinan muiden kaupunkien keskitason.
Myös infrastruktuurin lasketaan olevan 20 vuoden kuluttua kansainvälistä tasoa - alueella on esimerkiksi jo nyt viisi nykyaikaista kansainvälistä lentokenttää.
Jotta visiosta voisi tulla totta, päättäjät arvioivat, että alueelle pitää rakentaa kilpailukykyinen korkean teknologian teollisuus.
Shenzenissä ja Zhuhaissa pyritään jo vahvasti houkuttelemaan sijoituksia ulkomaisilta tietotekniikkayrityksiltä, ja myös Hongkongissa ollaan perustamassa korkean teknologian vyöhykettä.
Monet tarkkailijat kuitenkin epäilevät suunnitelmia. Epäilijät huomauttavat esimerkiksi, että Kiinan suurin kaupunki Shanghai kasvaa niin nopeasti, että se voi jättää muut alueet varjoonsa.
Ulkomaiset tietotekniikan ammattilaiset epäilevät myös sitä, onko kilpailukykyistä korkean teknologian teollisuutta mahdollista rakentaa maahan, jossa ilmaisunvapautta on rajoitettu. Hallitus valvoo esimerkiksi tiukasti kansalaisten pääsyä Internetiin.
Pragmaattiset guangdongilaiset tunnetaan toisaalta siitä, että he asettavat talouden aina politiikan edelle.
Ulkomaisten yritysten suuri mielenkiinto Kiinan ensimmäisiin tietotekniikkamessuihin Shenzenissä aiemmin syksyllä viittaa siihen, etteivät ainakaan kaikki pidä visioita epärealistisina.
STT-IA
5.11.1999
