EU:n veropaketin kohtalo yhä epävarma
Suomi saattaa järjestää ylimääräisen valtiovarainministerikokouksen Helsingin EU-huippukokouksen aattona joulukuussa. Kokous voidaan järjestää, jos sitä tarvitaan runnomaan läpi sopu EU:n veropaketista.
EU-maat ovat sopineet, että päätös pitäisi tehdä
Suomen puheenjohtajakauden aikana, ja
puheenjohtaja suhtautuu saamaansa tehtävään
vakavasti, sanoi valtiovarainministeriön
neuvotteleva virkamies Tapio Mutikainen
keskiviikkona.
Jo ennen joulukuuta järjestetään ylimääräinen
tapaaminen. Seuraavan
valtiovarainministerikokouksen aattona,
sunnuntaina 28. marraskuuta pidetään
ylimääräinen ministerikokous.
Veropaketin solmiminen kokoon on syksyn aikana
osoittautunut erittäin vaikeaksi. Rajat ylittävien
korkotulojen verosäännöt ovat vaikein ongelma,
eikä edistystä tällä alalla ole juuri tapahtunut.
Jäsenmaiden kantoja yritetään selvittää taas
kerran ensi maanantaina, valtiovarainministerien
kokouksessa Brysselissä.
Suurimmat ongelmat koskevat Britanniaa ja
Luxemburgia. Britannia vaatii
eurobond-markkinoiden jättämistä direktiivin
soveltamisalan ulkopuolelle.
Myös sisäinen
poliittinen paine on kova - labourhallitus yrittää
luovia Britannian EMU-jäsenyyttä kohti, mutta
konservatiivinen oppositio on valmis käyttämään
jokaista "Brysselille" annettua myönnytystä
lyömäaseena hanketta vastaan.
Luxemburg taas on riippuvainen
pankkisektoristaan, ja vaatii sijoitusrahastojen
jättämistä direktiivin ulkopuolelle.
Esillä on ehdotus, että jäsenmaat joko säätäisivät
korkotuloille 20 prosentin minimilähdeveron tai
sitoutuisivat ilmoittamaan ulkomailla asuvan
korkotulon saajan tulot tämän kotimaan
verottajalle.
Luxemburg esitti viime viikolla kompromissina,
että minimiverokanta laskettaisiin 10 prosenttiin.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.)
luonnehti 10 prosentin verokantaa "melko
alhaiseksi", kun veropakettia viimeksi yritettiin
kursia kokoon viime torstaina.
Muut kaksi veropaketin osaa ovat paremmalla
mallilla. Yritysverotuksen käytännesääntöjä
luodaan käymällä läpi jäsenmaiden
verotusjärjestelmiä. Tarkastuksessa on havaittu
61 verosääntöä, jotka saattavat aiheuttaa
haitallista verokilpailua.
Kolmas osa koskee konserniyhtiöiden välisten
korko- ja rojaltimaksujen verotusta.
Direktiiviehdotuksella pyritään siihen, että
konsernien maasta toiseen kulkevat korot ja
rojaltit verotettaisiin vasta maksun saajan
asuinvaltiossa.
STT-IA
5.11.1999
Politiikka -sivulle
|