Kaupan osa-aikaistamisinto laantumassa
Kaupan alalla uskotaan osa-aikatyön määrän saavuttaneen jo kattonsa. Sekä Kaupan työnantajaliitto että työntekijöitä edustava Liikealan ammattiliitto arvioivat, ettei kaupan piirissä voida enää juuri lisätä osa-aikaisten käyttöä ehkä erikoistavarakauppaa lukuun ottamatta, jos kauppaan halutaan sitoutunutta ja motivoitunutta väkeä.Kaupan työnantajat ja työntekijät esittivät näkemyksiään kaupan tulevaisuudesta ensimmäisessä yhteisessä seminaarissaan tiistaina Helsingissä.
Tilastoissa osa-aikaisten määrä on tosin yhä nousussa. Johtaja Heikki Ropposen mukaan kehitys selittyy osa-aikaeläkkeiden käytön suosiolla.
SAK:laisen Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja Maj-Len Remahl (sd.) muistutti, ettei osa-aikaisten määrän kasvulle enää olisi kovin tilaakaan: suurissa vähittäiskaupan toimipaikoissa jopa 70-80 prosenttia myyntihenkilöstöstä on osa-aikaisia ja tilapäisiä.
Hänen mukaansa paras tae kokopäiväisyydelle on hyvä työllisyyskehitys: kun työnhakijoiden ylitarjonta pienenee, on työpaikoista muokattava tarpeeksi houkuttelevia. Nyt kokoaikaisten työpaikkojen määrä näyttää taas kasvaneen työpaikkailmoittelussa.
Yhä paljon kurottavaa
Lama söi kaupan alalta 80 000 työpaikkaa eli neljänneksen työpaikoista. Neljä viime vuotta ovat taas sujuneet hyvin, mutta uusia työpaikkoja on syntynyt hitaasti. Lisäpaikkoja on avautunut 10 000-15 000 eli alalla ollaan vielä kaukana lamaa edeltävistä vuosista, Ropponen laskeskeli.
Työantajaliiton mukaan työllisyyskehitystä jarruttaa mm. palkkasidonnaisten työhön liittymättömien työnantajamaksujen suuri osuus. Näitä maksuja ovat m. kansaneläke- ja työttömyysvakuutusmaksu ja osin sairausvakuutusmaksu.
Kaupan alan 20 miljardin markan palkkasummasta lohkaisevat työllistämiseen kytkeytyvät verot kaksi miljardia, kertoi Kaupan työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja, Stockmannin toimitusjohtaja Ari Heiniö.
Työnantaja tarjoaisi työllistämiseen muitakin tuttuja lisälääkkeitä: vapaa aukioloaika ja siihen liittyvät joustavat työaikajärjestelyt.
Remahl taas löysi hitaalle työllisyyskehitykselle selityksiä mm. kaupan keskittymisestä, uudesta tekniikasta ja osa-aikaisen työvoiman tehokkaasta käytöstä.
Euroopassa työvoimasta on kaupan piirissä keskimäärin 14-16 prosenttia, kun osuus Suomessa on 11 prosenttia. Vähittäiskauppa työllistää meillä 130 000 henkilöä.
Työvoiman käyttövero rassaa työllistämistä
Heiniö myönsi, että kaupan palkkataso on alhainen moneen muuhun alaan verrattuna. Kaupan työvoimakustannukset ovat kuitenkin nousseen reippaasti hintojen nousua voimakkaammin, mikä on kutistanut marginaaleja.
Selvitäkseen tästä kaupan on pitänyt paitsi nostaa tehokkuutta myös lisätä myynnin määrää, mikä taas edellyttää kalliita investointeja.
Hän laskeskeli alan työvoimakustannusten nousseen viime 10 vuoden aikana 53 prosenttia, kun nimellisansiot ovat kasvaneet samana aikana 44 ja kuluttajahinnat 23 prosenttia ja työllisten määrä on hivenen laskenut.
Kaupan alalla joudutaan myös miettimään keinoja houkutella alalle ammattitaitoista ja monipuolisesti taitavaa väkeä.
- Kaupan työpaikoista on tehtävä niin vetovoimaisia ja pysyviä, että ne houkuttelevat nuoriamme elämänurana eikä vain ohikulkupaikkana, Remahl huomautti.
Sekä työntekijä- että työnantajapuolella oltiin myös huolestuneita kehäteiden ostoskeskuksia suosivan kaupparakentamisen seurauksista. Heiniö varoitti uhkana olevan keskustojen taantuminen.
Liikealan ammattiliitto on muiden palvelualan liittojen kanssa puolustanut palveluiden asemaa.
- EU ja valtio puhuvat yrittäjyyden tukemisesta, mutta harjoitettu kaupparakentaminen ei tue laisinkaan tätä tavoitetta. Suomessa ei enää ole tilaa erikoistumiselle ja palvelulle, jos linjaa ei muuteta, Remahl totesi.
STT-IA
5.11.1999
