Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
EKP nosti ohjauskorkonsa kolmeen prosenttiin
Euroopan keskuspankin neuvosto nosti pankin
keskeistä ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä
kolmeen prosenttiin torstaina pitämässään
kokouksessa.
Asiasta ilmoitti keskuspankin
pääjohtaja Wim Duisenberg Frankfurtissa.
EKP:n neuvosto korotti myös kahta muuta
ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä.
Keskuspankin pankeille myöntämien
maksuvalmiusluottojen korko nousi 3,50
prosentista neljään prosenttiin. Pankkien
keskuspankkitalletuksista saama korko nousee
puolestaan 1,50 prosentista kahteen prosenttiin.
Korkopäätökset tulevat voimaan perjantaina.
Edellisen kerran Euroopan keskuspankki puuttui
korkoihin huhtikuun alussa, jolloin se alensi
ohjauskorkonsa 2,50 prosenttiin.
Seitsemää voimayhtiötä syytetään ilman saastuttamisesta USA:ssa
Yhdysvaltain oikeusministeriö on nostanut kanteet
seitsemää suurta voimayhtiötä vastaan. Yhtiöitä
syytetään vuosien ajan tapahtuneesta laittomien
ilmansaasteiden päästämisestä ilmaan.
Liittovaltion ympäristönsuojeluviranomaisten
mukaan yhtiöt rikkoivat lakia, joka koskee
puhdasta ilmaa. Viranomaisten mukaan yhtiöt
eivät asentaneet voimaloihinsa laitteita, jotka
estävät savusumun ja happosateen syntyä ja
estävät nokikarstan pääsemistä ilmaan.
Syytteet koskevat yhteensä 32 hiilivoimalaa maan
itäosassa; muun muassa American Electric Power
ja Cinergy saivat syytteet.
- Kun lapsilla on hengitysvaikeuksia, jotka
johtuvat satojen mailien päässä sijaitsevien
voimaloiden saastuttamisesta, jotain täytyy
tehdä. Tämän päivän teot auttavat puhdistamaan
ilmaa ja voimme hengittää hieman helpommin,
sanoi oikeusministeri Janet Reno.
Kaikille yhtiöille vaaditaan merkittäviä
rangaistuksia. Yhtiöt voivat joutua maksamaan
jokaisen voimalan kohdalla vähintään 25 000
dollaria kultakin päivältä.
Sähkölaitokset tuottavat miltei 70 prosenttia
laittomasti ilmaan päästetystä rikkidioksidista,
typpioksideista ja muista terveyteen ja
ympäristöön haitallisesti vaikuttavista
ilmansaasteista Yhdysvalloissa.
Terveysasiantuntijoiden mukaan ilmansaasteet
lisäävät astmaa ja muita sairauksia. Vuosien 1880
ja 1993 välillä lasten astma- tai astmaan
liittyvien kuolemien määrä kasvoi 118 prosenttia.
Saasteet ovat osasyyllisiä myös järvi- ja
kalakuolemiin.
Palkat nousevat nopeasti Virossa
Palkkojen nousu on Virossa ollut tämän vuoden
ensimmäisellä puoliskolla varsin nopeata.
Keskimäärin palkat nousivat tammikuusta
kesäkuuhun peräti 24,5 prosenttia. Viime vuonna
vastaavaan aikaan palkat alenivat 8,5 prosenttia.
Kaikki eivät tänäkään vuonna ole saaneet nauttia
korkeammista palkoista, sillä
kalanjalostusteollisuudessa palkat ovat laskeneet
10,9 prosenttia ja hotellisektorilla 9,2 prosenttia.
Palkkojen nostossa ovat esimerkkiä näyttäneet
valtiohallinto, puolustusvoimat ja sosiaaliala.
Niiden parissa työskentelevien palkat ovat
nousseet 25,1 prosenttia. Opetusalalla
palkannousu on ollut 22 prosenttia sekä
kiinteistö-, tutkimus- ja palveluammateissa 16,3 prosenttia.
Keskimääräinen bruttopalkka oli Virossa
kesäkuussa 5 862 kruunua eli runsaat 2 000
markkaa. Vuotta aiemmin se oli 3 906 kruunua eli
noin 1 300 markkaa.
Etelä-Korean telakkadumppausta halutaan hillitä WTO:n avulla
Etelä-Korean telakat hinnoittelevat laivansa 20,
jopa 30 prosenttia alle eurooppalaisen tason,
todetaan EU:n komission tuoreessa raportissa.
EU:n teollisuusministerit keskustelevat keinoista
hillitä dumppausta ensi tiistaina Brysselissä.
Eteläkorealaisten voidaan komission raportin
mukaan perustellusti olettaa rakentaneen laivoja
tappiolla.
EU-maat suunnittelevat vastatoimia. Tarkoitus on
vaikuttaa Kansainväliseen valuuttarahastoon
IMF:ään, jonka tuen epäillään valuneen myös
telakkateollisuuteen. Ministerit selvittävät myös
mahdollisuuksia ottaa Etelä-Korean hinnoittelu
tutkintaan Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.
Siemensin tilivuoden tulos kasvoi 37 prosenttia
Elektroniikkakonserni Siemensin tulos kasvoi
syyskuun lopussa päättyneen tilivuoden aikana 37
prosenttia 3,6 miljardiin D-markkaan eli 10,8
miljardiin Suomen markkaan. Tulos on Siemensin
kaikkien aikojen paras.
Siemensin liikevaihto kasvoi loka-syyskuussa
edellisvuodesta 14 prosenttia 134 miljardiin
D-markkaan.
Meneillään olevan tilivuoden aikana Siemens
odottaa tuloksensa kohenevan edelleen. Varsinkin
aiemmin tappiota tehneiden puolijohde- ja
liikennetekniikkayksiköiden odotetaan yhä
parantavan tulostaan tuntuvasti, yhtiö arvioi.
Kiina aikoo rajoittaa ulkomaisten matkapuhelinyhtiöiden toimintaa
Kiina suunnittelee rajoittavansa ulkomaisten
matkapuhelinyhtiöiden tuotantoa sekä laitteiden
maahantuontia. Maan viranomaisten mukaan
tarkoitus on tukea Kiinan yhdeksää omaa
matkapuhelinten valmistajaa, kirjoittaa
brittiläinen Financial Times -talouslehti
keskiviikkona.
Nokia, Ericsson ja Motorola hallitsevat tätä nykyä
Kiinan markkinoista noin 85 prosenttia. Kiinan
matkapuhelinmarkkinat kasvavat maailman
nopeinta tahtia.
Lehden mukaan Nokia on arvioinut, että Kiinan
matkapuhelinmarkkinat ovat maailman
kolmanneksi suurimmat.
Syyskuun lopussa
maassa oli 42 miljoonaa kännykänomistajaa ja
kiinalaisten osuus ylittää japanilaisten
matkapuhelinomistuksen ennen vuoden vaihdetta.
Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen Nokian ja
Ericssonin toiseksi tärkein markkina-alue.
Montenegro ottaa käyttöön D-markan
Länsimielinen Montenegro päätti tiistaina ottaa
Saksan markan tasavallan toiseksi valuutaksi
Jugoslavian dinaarin lisäksi.
Päätös oli Montenegron ensimmäinen
käytännöllinen askel Jugoslavian liittovaltiosta
eroamiseen sitten elokuun. Tuolloin Montenegro
uhkasi erota liittovaltiosta, ellei sille anneta lisää
itsemääräämisoikeutta.
- Uskon, että tämä järjestely suojelee meitä
Jugoslavian hajottavalta rahapolitiikalta, joka on
uhkaavasti kääntymässä kaaokseen, sanoi
pääministeri Filip Vujanovic.
Talousministeri Miroslav Ivanisevic sanoi, että
D-markka otetaan käyttöön torstaina.
Ulkoministeri: Kreikka mukaan euroalueeseen 2001
Kreikan ulkoministeri Georges Papandreou sanoi
maanantaina lehtihaastattelussa uskovansa, että
Kreikka liittyy mukaan Euroopan yhteiseen
valuuttaan vuonna 2001.
Kreikka ei täyttänyt talous- ja rahaliitto EMU:un
liittymiselle asetettuja ehtoja, kun EMU käynnistyi
tämän vuoden alusta.
- Jos mitään yllättävää ei tapahdu, odotamme,
että meille näytetään vihreää valoa kesäkuussa
2000 ja että Kreikka pääsee talous- ja rahaliittoon
vuoden 2001 alusta, Papandreou sanoi.
Kreikan talous- ja valtiovarainministeri Jannos
Papantoniou kertoi kesällä, että Kreikan julkisen
talouden alijäämä oli pudonnut 1,9 prosenttiin
bruttokansantuotteesta, julkinen velka oli
kutistunut ja inflaatio oli madaltunut. Kreikka olisi
näin huomattavasti entistä lähempänä euron
ehtojen täyttämistä.
Koonnut: IA
5.11.1999
Talous-sivulle
|