Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti



EKP nosti ohjauskorkonsa kolmeen prosenttiin

Euroopan keskuspankin neuvosto nosti pankin keskeistä ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä kolmeen prosenttiin torstaina pitämässään kokouksessa.

Asiasta ilmoitti keskuspankin pääjohtaja Wim Duisenberg Frankfurtissa. EKP:n neuvosto korotti myös kahta muuta ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä.

Keskuspankin pankeille myöntämien maksuvalmiusluottojen korko nousi 3,50 prosentista neljään prosenttiin. Pankkien keskuspankkitalletuksista saama korko nousee puolestaan 1,50 prosentista kahteen prosenttiin.

Korkopäätökset tulevat voimaan perjantaina. Edellisen kerran Euroopan keskuspankki puuttui korkoihin huhtikuun alussa, jolloin se alensi ohjauskorkonsa 2,50 prosenttiin.


Seitsemää voimayhtiötä syytetään ilman saastuttamisesta USA:ssa

Yhdysvaltain oikeusministeriö on nostanut kanteet seitsemää suurta voimayhtiötä vastaan. Yhtiöitä syytetään vuosien ajan tapahtuneesta laittomien ilmansaasteiden päästämisestä ilmaan.

Liittovaltion ympäristönsuojeluviranomaisten mukaan yhtiöt rikkoivat lakia, joka koskee puhdasta ilmaa. Viranomaisten mukaan yhtiöt eivät asentaneet voimaloihinsa laitteita, jotka estävät savusumun ja happosateen syntyä ja estävät nokikarstan pääsemistä ilmaan.

Syytteet koskevat yhteensä 32 hiilivoimalaa maan itäosassa; muun muassa American Electric Power ja Cinergy saivat syytteet.

- Kun lapsilla on hengitysvaikeuksia, jotka johtuvat satojen mailien päässä sijaitsevien voimaloiden saastuttamisesta, jotain täytyy tehdä. Tämän päivän teot auttavat puhdistamaan ilmaa ja voimme hengittää hieman helpommin, sanoi oikeusministeri Janet Reno.

Kaikille yhtiöille vaaditaan merkittäviä rangaistuksia. Yhtiöt voivat joutua maksamaan jokaisen voimalan kohdalla vähintään 25 000 dollaria kultakin päivältä.

Sähkölaitokset tuottavat miltei 70 prosenttia laittomasti ilmaan päästetystä rikkidioksidista, typpioksideista ja muista terveyteen ja ympäristöön haitallisesti vaikuttavista ilmansaasteista Yhdysvalloissa.

Terveysasiantuntijoiden mukaan ilmansaasteet lisäävät astmaa ja muita sairauksia. Vuosien 1880 ja 1993 välillä lasten astma- tai astmaan liittyvien kuolemien määrä kasvoi 118 prosenttia. Saasteet ovat osasyyllisiä myös järvi- ja kalakuolemiin.


Palkat nousevat nopeasti Virossa

Palkkojen nousu on Virossa ollut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla varsin nopeata. Keskimäärin palkat nousivat tammikuusta kesäkuuhun peräti 24,5 prosenttia. Viime vuonna vastaavaan aikaan palkat alenivat 8,5 prosenttia.

Kaikki eivät tänäkään vuonna ole saaneet nauttia korkeammista palkoista, sillä kalanjalostusteollisuudessa palkat ovat laskeneet 10,9 prosenttia ja hotellisektorilla 9,2 prosenttia. Palkkojen nostossa ovat esimerkkiä näyttäneet valtiohallinto, puolustusvoimat ja sosiaaliala.

Niiden parissa työskentelevien palkat ovat nousseet 25,1 prosenttia. Opetusalalla palkannousu on ollut 22 prosenttia sekä kiinteistö-, tutkimus- ja palveluammateissa 16,3 prosenttia.

Keskimääräinen bruttopalkka oli Virossa kesäkuussa 5 862 kruunua eli runsaat 2 000 markkaa. Vuotta aiemmin se oli 3 906 kruunua eli noin 1 300 markkaa.


Etelä-Korean telakkadumppausta halutaan hillitä WTO:n avulla

Etelä-Korean telakat hinnoittelevat laivansa 20, jopa 30 prosenttia alle eurooppalaisen tason, todetaan EU:n komission tuoreessa raportissa. EU:n teollisuusministerit keskustelevat keinoista hillitä dumppausta ensi tiistaina Brysselissä.

Eteläkorealaisten voidaan komission raportin mukaan perustellusti olettaa rakentaneen laivoja tappiolla.

EU-maat suunnittelevat vastatoimia. Tarkoitus on vaikuttaa Kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään, jonka tuen epäillään valuneen myös telakkateollisuuteen. Ministerit selvittävät myös mahdollisuuksia ottaa Etelä-Korean hinnoittelu tutkintaan Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.


Siemensin tilivuoden tulos kasvoi 37 prosenttia

Elektroniikkakonserni Siemensin tulos kasvoi syyskuun lopussa päättyneen tilivuoden aikana 37 prosenttia 3,6 miljardiin D-markkaan eli 10,8 miljardiin Suomen markkaan. Tulos on Siemensin kaikkien aikojen paras.

Siemensin liikevaihto kasvoi loka-syyskuussa edellisvuodesta 14 prosenttia 134 miljardiin D-markkaan.

Meneillään olevan tilivuoden aikana Siemens odottaa tuloksensa kohenevan edelleen. Varsinkin aiemmin tappiota tehneiden puolijohde- ja liikennetekniikkayksiköiden odotetaan yhä parantavan tulostaan tuntuvasti, yhtiö arvioi.


Kiina aikoo rajoittaa ulkomaisten matkapuhelinyhtiöiden toimintaa

Kiina suunnittelee rajoittavansa ulkomaisten matkapuhelinyhtiöiden tuotantoa sekä laitteiden maahantuontia. Maan viranomaisten mukaan tarkoitus on tukea Kiinan yhdeksää omaa matkapuhelinten valmistajaa, kirjoittaa brittiläinen Financial Times -talouslehti keskiviikkona.

Nokia, Ericsson ja Motorola hallitsevat tätä nykyä Kiinan markkinoista noin 85 prosenttia. Kiinan matkapuhelinmarkkinat kasvavat maailman nopeinta tahtia.

Lehden mukaan Nokia on arvioinut, että Kiinan matkapuhelinmarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat.

Syyskuun lopussa maassa oli 42 miljoonaa kännykänomistajaa ja kiinalaisten osuus ylittää japanilaisten matkapuhelinomistuksen ennen vuoden vaihdetta. Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen Nokian ja Ericssonin toiseksi tärkein markkina-alue.


Montenegro ottaa käyttöön D-markan

Länsimielinen Montenegro päätti tiistaina ottaa Saksan markan tasavallan toiseksi valuutaksi Jugoslavian dinaarin lisäksi.

Päätös oli Montenegron ensimmäinen käytännöllinen askel Jugoslavian liittovaltiosta eroamiseen sitten elokuun. Tuolloin Montenegro uhkasi erota liittovaltiosta, ellei sille anneta lisää itsemääräämisoikeutta.

- Uskon, että tämä järjestely suojelee meitä Jugoslavian hajottavalta rahapolitiikalta, joka on uhkaavasti kääntymässä kaaokseen, sanoi pääministeri Filip Vujanovic.

Talousministeri Miroslav Ivanisevic sanoi, että D-markka otetaan käyttöön torstaina.


Ulkoministeri: Kreikka mukaan euroalueeseen 2001

Kreikan ulkoministeri Georges Papandreou sanoi maanantaina lehtihaastattelussa uskovansa, että Kreikka liittyy mukaan Euroopan yhteiseen valuuttaan vuonna 2001.

Kreikka ei täyttänyt talous- ja rahaliitto EMU:un liittymiselle asetettuja ehtoja, kun EMU käynnistyi tämän vuoden alusta.

- Jos mitään yllättävää ei tapahdu, odotamme, että meille näytetään vihreää valoa kesäkuussa 2000 ja että Kreikka pääsee talous- ja rahaliittoon vuoden 2001 alusta, Papandreou sanoi.

Kreikan talous- ja valtiovarainministeri Jannos Papantoniou kertoi kesällä, että Kreikan julkisen talouden alijäämä oli pudonnut 1,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta, julkinen velka oli kutistunut ja inflaatio oli madaltunut. Kreikka olisi näin huomattavasti entistä lähempänä euron ehtojen täyttämistä.

Koonnut: IA
5.11.1999


Talous-sivulle