Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Valtionosuusjärjestelmän vaikutuksia arvioitiin seminaarissa

Pienten kuntien koulutus kovilla?



Pienten kuntien kyky huolehtia jatkossa koulunpidostaan huolettaa sekä opetusministeri Maija Raskia (sd.) että opetushallituksen pääjohtajaa Jukka Sarjalaa.


Rask arvioi tiistaina Espoossa valtionosuusjärjestelmää käsitelleessä seminaarissa, että koulurakentamisen valtionosuusjärjestelmään mietitty uudistus voi peruskoulujen ja kirjastojen osalta olla pikkukunnille armoton.

Ensi vuoden budjettiesitykseen on kirjattu lupaus selvittää rakentamisrahojen yhdistämistä koulun toimintamäärärahoihin. Erikseen myönnettävien määrärahojen sijasta kunnat siis saisivat hieman korkeampaa oppilaskohtaista valtionosuutta ja suunnittelisivat itse rakennustyönsä.

- Miten käytännössä pieni kunta, joka taistelee esimerkiksi homevaurioisen tai muuten peruskorjauksen tarpeessa olevan koulunsa kanssa, pystyy sijoittamaan tai luotottamaan kerralla ison kouluhankkeen tarvitsemia varoja, kyseli ministeri ja kuulutti tarkkaa harkintaa uudistuksen pohdintaan.

Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa muutos sen sijaan voitaisiin hänen mielestään toteuttaa nopeastikin.

Rask muistutti kuitenkin seminaarissa, että nykyisen valtionosuusjärjestelmän toimivuus päästään vihdoin näkemään vuonna 2001.

Oppilaskohtaiset valtionosuudet on silloin ensi kertaa laman jäljiltä määrä korottaa todellisten kustannusten tasolle. Tämä merkitsee valtiolta 1,2 miljardin markan lisäpanostusta koulutukseen nykyiseen verrattuna


Sarjala: Korotuksia köyhille kunnille

Sarjala puolestaan muistutti samassa tilaisuudessa, että kunnallistalouden keskimääräisestä valostumisesta huolimatta yhä useamman kunnan vuosikate on painumassa miinukselle.

Vuonna 2001 näitä kuntia on hänen mukaansa arvioitu olevan jopa 120.
- Erityisesti pienten kuntien asema tulee tukalaksi ja silläkin on merkitystä koulutuksen ja laadun ja tarjonnan kannalta, totesi Sarjala.

Hänen mielestään opetusministeriöllä pitäisi olla valtuus korottaa oppilaskohtaista valtionosuutta niissä tapauksissa, joissa koulutus on talousongelmien vuoksi vaarassa.

Rask taas totesi, että valtionosuusjärjestelmän on riittävästi tuettava pikkukoulujen säilymistä ja erityisopetuksen järjestämistä. Käytännössä tuki näkyy juuri tarpeen mukaan korotettuina oppilaskohtaisina määrärahoina.

Ministeri huomautti lisäksi puheessaan, että investointivaikeuksia pelkääviä kuntia on sanottu liian pieniksi. Hänen mielestään valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan ole oikea paikka kuntajaon uudistamiseen.

- Kunnan koko ja välimatkat ovat tuolta Kehä III:n ulkopuolelta katsottuna hiukan eri asia kuin miltä se ehkä näyttää etelän ekonomistien piirustuspöydillä, piikitteli Rask.

STT-IA
5.11.1999


Kotimaa -sivulle