Valtionosuusjärjestelmän vaikutuksia arvioitiin seminaarissa
Pienten kuntien koulutus kovilla?
Pienten kuntien kyky huolehtia jatkossa koulunpidostaan huolettaa sekä opetusministeri Maija Raskia (sd.) että opetushallituksen pääjohtajaa Jukka Sarjalaa.
Rask arvioi tiistaina
Espoossa valtionosuusjärjestelmää käsitelleessä
seminaarissa, että koulurakentamisen
valtionosuusjärjestelmään mietitty uudistus voi
peruskoulujen ja kirjastojen osalta olla
pikkukunnille armoton.
Ensi vuoden budjettiesitykseen on kirjattu lupaus
selvittää rakentamisrahojen yhdistämistä koulun
toimintamäärärahoihin. Erikseen myönnettävien
määrärahojen sijasta kunnat siis saisivat hieman
korkeampaa oppilaskohtaista valtionosuutta ja
suunnittelisivat itse rakennustyönsä.
- Miten käytännössä pieni kunta, joka taistelee
esimerkiksi homevaurioisen tai muuten
peruskorjauksen tarpeessa olevan koulunsa
kanssa, pystyy sijoittamaan tai luotottamaan
kerralla ison kouluhankkeen tarvitsemia varoja,
kyseli ministeri ja kuulutti tarkkaa harkintaa
uudistuksen pohdintaan.
Perusopetuksen
jälkeisessä koulutuksessa muutos sen sijaan
voitaisiin hänen mielestään toteuttaa nopeastikin.
Rask muistutti kuitenkin seminaarissa, että
nykyisen valtionosuusjärjestelmän toimivuus
päästään vihdoin näkemään vuonna 2001.
Oppilaskohtaiset valtionosuudet on silloin ensi
kertaa laman jäljiltä määrä korottaa todellisten
kustannusten tasolle. Tämä merkitsee valtiolta
1,2 miljardin markan lisäpanostusta koulutukseen
nykyiseen verrattuna
Sarjala: Korotuksia köyhille kunnille
Sarjala puolestaan muistutti samassa
tilaisuudessa, että kunnallistalouden
keskimääräisestä valostumisesta huolimatta yhä
useamman kunnan vuosikate on painumassa
miinukselle.
Vuonna 2001 näitä kuntia on hänen
mukaansa arvioitu olevan jopa 120.
- Erityisesti
pienten kuntien asema tulee tukalaksi ja silläkin
on merkitystä koulutuksen ja laadun ja tarjonnan
kannalta, totesi Sarjala.
Hänen mielestään opetusministeriöllä pitäisi olla
valtuus korottaa oppilaskohtaista valtionosuutta
niissä tapauksissa, joissa koulutus on
talousongelmien vuoksi vaarassa.
Rask taas totesi, että valtionosuusjärjestelmän
on riittävästi tuettava pikkukoulujen säilymistä ja
erityisopetuksen järjestämistä. Käytännössä tuki
näkyy juuri tarpeen mukaan korotettuina
oppilaskohtaisina määrärahoina.
Ministeri huomautti lisäksi puheessaan, että
investointivaikeuksia pelkääviä kuntia on sanottu
liian pieniksi. Hänen mielestään
valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan ole oikea
paikka kuntajaon uudistamiseen.
- Kunnan koko ja
välimatkat ovat tuolta Kehä III:n ulkopuolelta
katsottuna hiukan eri asia kuin miltä se ehkä
näyttää etelän ekonomistien piirustuspöydillä,
piikitteli Rask.
STT-IA
5.11.1999
Kotimaa -sivulle
|