Eliniän pidentyminen pakottaa eläkeiän nostoon
Ilmarisen Puro luopuisi työttömyyseläkkeestä
Lakisääteisen eläketurvan uudistustyötä viime vuodet "ohjannut" toimitusjohtaja Kari Puro katsoo, että seuraavaksi on paneuduttava toden teolla työstä jäänti-iän nostamiseen.
Jos työstä lähtöä pystyttäisiin lykkäämään
kolmella vuodella, työeläkemaksu olisi
mahdollista pitää vuonna 2030 noin 27-28
prosentissa, kun se uusimpien laskelmien tulisi
muuten olemaan runsaat 30 prosenttia, Puro kertoi
torstaina Työeläkepäivillä Helsingissä.
Uusimmissa arvioissa maksuennustetta on jälleen
jouduttu nostamaan, koska aiemmissa
ennusteissa ei ollut otettu riittävän hyvin
huomioon ihmisten eliniän pidentymistä.
Puro havainnollisti tätä antamalla esimerkkejä eri
aikaan syntyneiden elinajan odotteesta: kun
vuonna 1938 syntynyt saattoi odottaa elävänsä
56-vuotiaaksi, ensi vuonna syntyvä elää
keskimäärin 78-vuotiaaksi. Vuonna 2050 ollaan 82
vuodessa.
- Selvä muutos ei kuitenkaan ole vaikuttanut
eläkeikään, hän huomautti.
Vaikka muutaman prosentin ero maksuarvioissa
tuntuu mitättömältä, työeläkemaksun suuruus on
suuri kysymys työmarkkinapöydässä.
Tätä nykyä tel-maksu on yksityisellä puolella
keskimäärin 21,5 prosenttia. Työnantaja maksaa
siitä valtaosan.
Kokoustauolla Puro tähdensi, että eläkeiän
nostamisella tai muillakaan järjestelmän
hienosäädöillä ei voi olla tiukkaa aikataulua, vaan
se on jatkuvaa työtä, sitä mukaa kun
yksimielisyys löytyy.
Hänen mielestään keskustelu on kuitenkin hyvä
käydä riittävän ajoissa, sillä muutoksiin
kypsyminen vie oman aikansa.
Työttömyyseläke
kritiikin kohteena
Puron mukaan työn jättöikä on oleellisesti
kytköksissä myös työttömyyseläkkeen
tulevaisuuteen.
Hän olisi valmis luopumaan siitä ja siirtämään
työttömien toimeentuloturvan kokonaan
työttömyysturvan hoidettavaksi.
- Pitkällä aikavälillä ei ole kestävää, että
55-vuotiaat työntekijät jäävät pois työelämästä.
Se ei ole työntekijöiden eikä yritysten edun
mukaista, hän toisti.
Työttömyyseläkeputkea yritettiin tukkia jo kesällä,
mutta Puron johtama työmarkkinajärjestöjen
neuvotteluryhmä ei siinä onnistunut.
- Ongelmalle on tehtävä jotain. Kesällä sovittiin
siitä, mikä oli mahdollista.
Tukea työttömyyseläkeputken poistamiselle hän
sai mm. teollisuusjärjestö TT:n johtajalta Lasse
Laatuselta.
Sijoitusten tuoton
nostaminen pudottaa
työeläkemaksua
Tel-maksun tasoon voidaan vaikuttaa myös
sijoitustuotoilla. Peruslaskelmissa on lähdetty 3
prosentin tuotoista, mutta Puron mukaan 4
prosenttia ei ole epärealistinen - joskin kova -
tavoite.
Yhden prosenttiyksikön lisäys tuotoissa
pienentäisi työeläkemaksua noin 2
prosenttiyksiköllä, Puro selvitti ja muistutti tämän
loiventavan entisestään tel-maksun nousukäyrää.
Jos siis työstä lähtöä voitaisiin lykätä kolmella
vuodella ja sijoituksista saataisiin hieman
enemmän, vuonna 2030 tel-maksu pysyisi noin 25
prosentissa, hän selvitti.
Näin muutokset nykyiseen olisivat kohtuulliset.
Puron mukan ensi vuonna päästään katsomaan,
onko tel-yhtiöiden sijoitustoiminnan
mahdollisuuksia edelleen kehitettävä.
Muutama vuotta sitten tehdyillä ratkaisuilla
lisättiin yhtiöiden mahdollisuuksia sijoittaa
enemmän osakkeisiin, jotka tuottavat pitkällä
aikavälillä enemmän. Siirtymäaika yhtiöiden
toimintapääoman kasvattamiseen päättyy tänä
vuonna.
STTK kummastelee Puron kantoja
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK hämmästelee
toimitusjohtaja Kari Puron esityksiä.
Sosiaalisihteeri Veikko Simpanen muistuttaa Puron
olleen kesällä mukana tekemässä yksimielistä
esitystä varhaiseläkeuudistuksesta.
Eduskunnan käsiteltävänä oleva lakipaketti mm.
vähentää työttömyyseläkkeen houkuttelevuutta ja
nostaa yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa.
- Herääkin kysymys, onko tämän ns. Puron
työryhmän vetäminen osoittautunut liian
työllistäväksi ja haluaisiko hän kenties, että sen
kaltainen työskentely lopetettaisiin, kun hän
prosessin kesken ollen vaihtelee kantojaan,
Simpanen ihmettelee.
STTK ei myöskään ymmärrä ajatuksia
vanhuuseläkeiän nostamisesta. Simpanen
muistuttaa, että jo nykyinen 65 vuoden raja on
lähinnä teoreettinen eläkeikä. Nyt olisi
keskityttävä työelämän uudistamiseen niin, että
töissä jaksettaisiin edes 62-vuotiaaksi.
STT-IA
5.11.1999
Talous -sivulle
|