Bukarestin katulapsille vain 35 hoitopaikkaa vastaanottokeskuksessa

Romanian orpokodeissa elää yli 100 000 hyljeksittyä lasta

Yksi heistä on noin 11-vuotias Alin Jordache, jonka hyväntahtoinen lääkäri toimitti viikko sitten Bukarestin kaduilta kaupungin ainoaan katulasten vastaanottokeskukseen.

Nyt Alin istuu vastaanottokeskuksen lämpimän uunin vieressä, näppäilee kitaraa ja laulaa vuosia sitten oppimaansa laulua lumihiutaleista ja joulupukin odotuksesta.

Alin lähti kotoaan Moldaviasta Itä-Romaniasta "pikkupoikana", kuten hän asian ilmaisee ja "neuvotteli" itselleen junamatkan Bukarestiin, jonka kaduille hän päätyi kerjäämään.

Katulapsityötä tekevien järjestöjen mukaan pelkästään Bukarestissa on 1 000-1 200 täysin koditonta katulasta, eikä määrä ole viime vuosina ainakaan vähentynyt.

Köyhien perheiden määrä on kasvanut ja kurjuus on lisääntynyt huolestuttavasti.

- Monet lapset pakotetaan jäämään pois koulusta ja kerjäämään kaduille. Kun lapset huomaavat hankkivansa hyvin, he hylkäävät vanhempansa, kertoo katulapsityötä tekevä Georghe Roman Romanian Pelastakaa lapset -järjestöstä.

"Tämä on kuin Jumalan talo"

Alin jatkaa lauluaan, pyytää välillä englanniksi anteeksi luku- ja kirjoitustaidottomuuttaan ja kertoilee elämästään lyhyitä hermostuneita katkelmia, joista vastaanottokeskuksen psykologi Elvira Alexandrescu on kasannut poja henkilöhistorian.

Alinin isä on kuollut, hänellä on muutama veli ja alkoholistiäiti, joka pakotti Alinin kadulle.

Alinin kotipaikka on todennäköisesti äärimmäisen köyhän Moldavian keskus Piatra Neamt, josta hän karkasi Bukarestiin ja törmäsi katulasten kovaan arkeen.

- Toiset lapset varastivat rahat ja vaatteet ja hakkasivat minua, Alin selittää ja lisää, että päänsärystä johtuen hänkin on ajoittain väkivaltainen.

Psykologi ja taideterapeutti Elvira Alexandrescu sanoo, että Alin tarina on tässä talossa tavallinen. Päänsäryn ja mielenterveysongelmien syitä ovat mm. alkoholi ja liiman haistelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Tuttuja katulasten sairauksia ovat myös aids sekä vakavat keuhko- ja ihosairaudet.

Keittiön pöydän ääressä syötetään talon uusinta asukasta, kahden, korkeintaan kolmen vuoden ikäistä tyttöä, joka löydettiin myöhään edellisenä iltana rautatieasemalta, yhdeltä Bukarestin katulasten suosikkipaikalta.

Gavrochen vastaanottokeskukseen on tungosta, mutta se pystyy majoittamaan vain 35 lasta, joskin sen työntekijät auttavat kaikkiaan yli 220 lasta.
- Tämä on kuin Jumalan talo, en halua pois täältä, Alin sanoo saatuaan päivän toisen lämpimän aterian.

EU nosti lapset neuvottelupöytään

Romanian lastenhuollon surkeus tuli julki 90-luvun alussa diktaattori Nicolae Ceausescun kukistuttua. Tuolloin Romaniaan virtasi kansainvälistä apua, mutta kiinnostus lopahti nopeasti.

Rapistuneet lastenkodit ja -sairaalat, vammaisten hoitolaitokset sekä katulapset pääsivät taas julkisuuteen viime keväänä. Tuolloin EU ryhtyi harkitsemaan Romanian ottamista jäsenyysneuvotteluihin palkitakseen sen solidaarisuudesta, jota se osoitti kansainväliselle yhteisölle tämän pommittaessa Jugoslaviaa.

Tuoreessa raportissaan EU nosti lastensuojelun kynnyskysymykseksi jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Raportin mukaan 112 000 lasta (joidenkin arvioiden mukaan 148 000) elää laitoksissa, joista osan olosuhteita kuvataan "kaikkea muuta kuin hyväksyttäviksi". EU arvioi, että lähes 200 000 lasta on yhteiskunnan avun varassa.

- Tasoerot laitoksissa ovat valtavat. Köyhimmissä kunnissa tilanne on katastrofaalinen, sillä viranomaiset eivät kykene huolehtimaan edes lasten perustarpeista: ruuasta, lämmöstä ja hygieniasta, hoidosta puhumattakaan, sanoo Nina Cugler Pelastakaa lapset -järjestöstä.

Järjestön toiminnanjohtaja Gabriela Alexandrescu ihmettelee, miksi esimerkiksi EU:n 90-luvulla antamilla 64 miljoonalla eculla (384 milj.mk) ei saatu aikaan muutoksia lastenkotien oloihin.

- Eniten rahoista hyötyivät hankkeissa työskennelleet hyväpalkkaiset ihmiset. Esimerkiksi viimeisen EU-varoilla toteutetun projektin 12 miljoonasta ecusta vain 300 000 ecua meni suoraan lapsille, Alexandrescu kertoo.

Parempaa ruokaa, parempaa hoitoa

Romanian lastenkotien ja erityisesti vammaisten lasten hoitolaitosten nykyistä alennustilaa pidetään seurauksena vuonna 1996 toteutetusta hallintouudistuksesta, jolla vastuu lastenkodeista siirrettiin paikallisviranomaisille.

Lasten kanssa työskentelevien mielestä vika ei ole lainsäädännössä vaan valtaapitävien arvomaailmassa.

- Lapset ja lapsiperheet eivät ole uhka poliitikoille, he eivät lakkoile ja lamauta taloutta kuten autonkuljettajat tai kaivostyöläiset, sanoo katulapsityötä tekevä Georghe Roman.

Bukarestin ykköskaupunginosassa oleva lastenkoti Nro 9 on esimerkki siitä, että asiat voivat parantuakin paikallisviranomaisten hallinnassa.

- Ruoka on nyt parempaa, uusi kokki ei varasta osaa ruuistamme ja henkilökunta todella välittää meistä ja pitää meitä ihmisinä, sanoo 17-vuotias Adrian Constantinescu, joka on asunut kuusi vuotta lastenkodissa.

- Aiemmin meillä ei aina ollut edes lämpöä eikä lämmintä vettä, Adrian muistelee synkimpiä vuosia vajaan sadan pojan asuttamassa lastenkodissa.

Katso myös artikkeli: Osa Romanian vammaiskodeista samassa kunnossa kuin 90-luvun alussa

STT-IA
5.11.1999

Ulkomaat -sivulle