Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Sallitulle voimankäytölle laveampi määrittely

Työryhmä poistaisi tulkintaongelmat rauhanturvalaista



Suomalaisille rauhanturvaajille halutaan nykyistä selvemmin valtuuksia myös voimankäyttöön. Rauhanturvaamislain uudistamista selvittänyt virkamiestyöryhmä arvioi, että nykyinen laki on liian tulkinnanvarainen ja aiheuttaa ongelmia käytännön tilanteissa.


Ulko- ja puolustusministeriön sekä pääesikunnan virkamiehistä koostuva työryhmä jätti mietintönsä puolustusministeri Jan-Erik Enestamille (r.) torstaina.

Työryhmän puheenjohtaja, ulkoministeriön linjajohtaja Antti Sierla perusteli lain tarkentamista Bosnian ja Kosovon operaatioista saaduilla kokemuksilla. Epäselvä tulkinta on vaikeuttanut sekä päätöksentekoa operaatioihin osallistumisesta että toimintaa käytännön tilanteissa paikalla.

- Nyt tulkitaan lain sellaista muotoilua, joka ei ole juridisessa mielessä täysin yksiselitteinen. Ei voida sanoa, mikä se on tarkasti. Se on kuitenkin poliittisen harkinnan kysymys, ollaanko lain sisällä vai ei, Sierla sanoi.

Ministeri Enestam arvioi, että kysymyksessä on pitkälti tekninen muutos, jossa nykyisen lain tulkinnanvaraisuus poistetaan. Puolustusministeriö valmistelee ehdotuksen lain muuttamisesta ja se pyritään antamaan eduskunnalle viimeistään ensi vuoden alussa.

Eduskunta asetti, kun lakia viimeksi muutettiin vuonna 1995, ahtaat rajat rauhanturvaajien toiminnalle. Laki kieltää suomalaisia osallistumasta mihinkään sellaiseen toimintaan, joka voidaan katsoa rauhaan pakottamiseksi.

Eduskunnan käsityksen mukaan voimankäyttö voi olla vain rajattua. Se ei saa olla aloitteellista ja sen tulee liittyä laajempaan humanitaariseen operaatioon tai rauhansopimuksen täytäntöönpanoon.


Tulkintaongelmia paikan päällä

Kun Suomi päätti osallistua Bosnian ja Kosovon operaatioihin päätöksiin liitettiin varaumia, joista huolehtiminen on jäänyt suomalaisjoukkojen komentajien vastuulle.

Komentajat ovat joutuneet paikalla tulkitsemaan, mitä rauhaan pakottamisella tarkoitetaan ja sisältyykö tehtävään osaksikin sellaista toimintaa, jonka eduskunta on kieltänyt.

Työryhmän mielestä lakia olisi perusteltua muuttaa "vähäisessä määrin" tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi.

Lisäksi osallistumisesta operaatioihin tarvitaan työryhmän mielestä selkeä päätös. Mukaan mennään joko varauksitta tai ei ollenkaan. Tehtävien valikoiminen operaation aikana ei yleensä ole mahdollista, työryhmä huomauttaa.


Voimankäyttö sallittua myös tehtävän täyttämiseksi

Ehdotuksen mukaan voimankäyttö tulisi sallia tarvittaessa joukon suojaamisen lisäksi tehtävän täyttämiseksi. Operaatioon voisi siten sisältyä osapuolten pakottamista sopimuksen noudattamiseen ja siihen liittyvää voimankäyttöä tai sillä uhkaamista.

Puolustusministeriötä työryhmässä edustanut Paavo Kiljunen sanoi, että uusille valtuuksille olisi käyttöä esimerkiksi tilanteessa, jossa tehtävän täyttämiseksi jonkun osapuolen varuskunta pitää riisua aseista. Nykylain valossa sellainen olisi Kiljusen mukaan jo rajatapaus.

Työryhmä ei esitä muutosta siihen peruslähtökohtaan, että Suomi osallistuu vain sellaisiin rauhanturvaoperaatioihin, joihin on YK:n turvallisuusneuvoston tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n antama mandaatti.

Lisäksi operaation tulee perustua osapuolten sopimukseen tai sopimukselliseen tilaan ja myötävaikutukseen.

Työryhmä muuttaisi lakia myös niin, että Suomi voisi harkita osallistumista humanitaarisen operaation suojaamiseen, kun tukea pyytää YK:n erityisjärjestö, lähinnä pakolaisjärjestö UNHCR.

Työryhmän jäsenet korostivat, että kysymys on rajojen ja päätöksenteon selventämisestä. Sierlan mukaan työryhmä ei ole hakemassa lisävaltuuksia entistä kovempiin operaatioihin.

Selkeästi sotilaallinen pakottaminen, jossa taisteleva osapuoli pakotettaisiin luovuttamaan aseensa, suljetaan edelleen rauhanturvaamisen ulkopuolelle, Sierla korosti.


Rauhaan pakottaminen pois laista

Nykyisessä laissa mainittu rauhaan pakottaminen on työryhmän mielestä terminä niin moniselitteinen, että tarkoituksenmukaisinta olisi poistaa se sieltä kokonaan.

Työryhmän mielestä henkilöstön osallistumisen rauhanturvatehtäviin tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Se ei esitä myöskään muutoksia lain rajoitukseen, jonka mukaan suomalaisia voi olla operaatioissa enintään 2 000.

Puolustusvoimat saa työryhmältä tukea vaatimukselleen siitä, että rauhanturvatoiminnan toteuttaminen tulisi siirtää puolustusvoimien tehtäväksi.

STT-MH
5.11.1999


Politiikka -sivulle