Sallitulle voimankäytölle laveampi määrittely
Työryhmä poistaisi tulkintaongelmat rauhanturvalaista
Suomalaisille rauhanturvaajille halutaan nykyistä selvemmin valtuuksia myös voimankäyttöön. Rauhanturvaamislain uudistamista selvittänyt virkamiestyöryhmä arvioi, että nykyinen laki on liian tulkinnanvarainen ja aiheuttaa ongelmia käytännön tilanteissa.
Ulko- ja puolustusministeriön sekä pääesikunnan
virkamiehistä koostuva työryhmä jätti mietintönsä
puolustusministeri Jan-Erik Enestamille (r.)
torstaina.
Työryhmän puheenjohtaja, ulkoministeriön
linjajohtaja Antti Sierla perusteli lain
tarkentamista Bosnian ja Kosovon operaatioista
saaduilla kokemuksilla. Epäselvä tulkinta on
vaikeuttanut sekä päätöksentekoa operaatioihin
osallistumisesta että toimintaa käytännön
tilanteissa paikalla.
- Nyt tulkitaan lain sellaista muotoilua, joka ei ole
juridisessa mielessä täysin yksiselitteinen. Ei
voida sanoa, mikä se on tarkasti. Se on kuitenkin
poliittisen harkinnan kysymys, ollaanko lain sisällä
vai ei, Sierla sanoi.
Ministeri Enestam arvioi, että kysymyksessä on
pitkälti tekninen muutos, jossa nykyisen lain
tulkinnanvaraisuus poistetaan.
Puolustusministeriö valmistelee ehdotuksen lain
muuttamisesta ja se pyritään antamaan
eduskunnalle viimeistään ensi vuoden alussa.
Eduskunta asetti, kun lakia viimeksi muutettiin
vuonna 1995, ahtaat rajat rauhanturvaajien
toiminnalle. Laki kieltää suomalaisia
osallistumasta mihinkään sellaiseen toimintaan,
joka voidaan katsoa rauhaan pakottamiseksi.
Eduskunnan käsityksen mukaan voimankäyttö voi
olla vain rajattua. Se ei saa olla aloitteellista ja
sen tulee liittyä laajempaan humanitaariseen
operaatioon tai rauhansopimuksen
täytäntöönpanoon.
Tulkintaongelmia paikan päällä
Kun Suomi päätti osallistua Bosnian ja Kosovon
operaatioihin päätöksiin liitettiin varaumia, joista
huolehtiminen on jäänyt suomalaisjoukkojen
komentajien vastuulle.
Komentajat ovat joutuneet paikalla tulkitsemaan,
mitä rauhaan pakottamisella tarkoitetaan ja
sisältyykö tehtävään osaksikin sellaista toimintaa,
jonka eduskunta on kieltänyt.
Työryhmän mielestä lakia olisi perusteltua
muuttaa "vähäisessä määrin"
tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi.
Lisäksi osallistumisesta operaatioihin tarvitaan
työryhmän mielestä selkeä päätös. Mukaan
mennään joko varauksitta tai ei ollenkaan.
Tehtävien valikoiminen operaation aikana ei
yleensä ole mahdollista, työryhmä huomauttaa.
Voimankäyttö sallittua myös tehtävän täyttämiseksi
Ehdotuksen mukaan voimankäyttö tulisi sallia
tarvittaessa joukon suojaamisen lisäksi tehtävän
täyttämiseksi. Operaatioon voisi siten sisältyä
osapuolten pakottamista sopimuksen
noudattamiseen ja siihen liittyvää voimankäyttöä
tai sillä uhkaamista.
Puolustusministeriötä työryhmässä edustanut
Paavo Kiljunen sanoi, että uusille valtuuksille olisi
käyttöä esimerkiksi tilanteessa, jossa tehtävän
täyttämiseksi jonkun osapuolen varuskunta pitää
riisua aseista. Nykylain valossa sellainen olisi
Kiljusen mukaan jo rajatapaus.
Työryhmä ei esitä muutosta siihen
peruslähtökohtaan, että Suomi osallistuu vain
sellaisiin rauhanturvaoperaatioihin, joihin on YK:n
turvallisuusneuvoston tai Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön ETYJ:n antama mandaatti.
Lisäksi operaation tulee perustua osapuolten
sopimukseen tai sopimukselliseen tilaan ja
myötävaikutukseen.
Työryhmä muuttaisi lakia myös niin, että Suomi
voisi harkita osallistumista humanitaarisen
operaation suojaamiseen, kun tukea pyytää YK:n
erityisjärjestö, lähinnä pakolaisjärjestö UNHCR.
Työryhmän jäsenet korostivat, että kysymys on
rajojen ja päätöksenteon selventämisestä. Sierlan
mukaan työryhmä ei ole hakemassa lisävaltuuksia
entistä kovempiin operaatioihin.
Selkeästi sotilaallinen pakottaminen, jossa
taisteleva osapuoli pakotettaisiin luovuttamaan
aseensa, suljetaan edelleen rauhanturvaamisen
ulkopuolelle, Sierla korosti.
Rauhaan pakottaminen pois laista
Nykyisessä laissa mainittu rauhaan pakottaminen
on työryhmän mielestä terminä niin
moniselitteinen, että tarkoituksenmukaisinta olisi
poistaa se sieltä kokonaan.
Työryhmän mielestä henkilöstön osallistumisen
rauhanturvatehtäviin tulee jatkossakin perustua
vapaaehtoisuuteen. Se ei esitä myöskään
muutoksia lain rajoitukseen, jonka mukaan
suomalaisia voi olla operaatioissa enintään 2 000.
Puolustusvoimat saa työryhmältä tukea
vaatimukselleen siitä, että rauhanturvatoiminnan
toteuttaminen tulisi siirtää puolustusvoimien
tehtäväksi.
STT-MH
5.11.1999
Politiikka -sivulle
|