Lääkärihelikopterien tulevaisuus joiltakin osin avoin
Hätäkeskusten toiminta siirtymässä suuryksiköihin
Uuden hätäkeskuslain tarkoituksena on keskittää koko pelastustoimi huomattavasti nykyistä suurempiin yksiköihin ja yhdistää pelastusalan toiminnot. Tällä hetkellä Suomessa toimii 34 kuntien ylläpitämää hätäkeskusta. Lakiesityksen perusteella uudella tavalla järjestettyjä keskuksia olisi 13-15.Esitys hätäkeskuslaiksi ja pelastustoimilain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle lokakuun alussa. Vuodesta 1996 uuden mallin mukaista hälytyskeskusjakoa on kokeiltu neljällä alueella. Näissä keskuksissa on yhdistetty pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimi. Kokeiluhätäkeskusten toimintaa jatketaan vuoden 2001 maaliskuun loppuun.
Hätäkeskuslaki esitetään tulevaksi voimaan huhtikuun alussa vuonna 2000 ja eri viranomaisten yhteiset hätäkeskukset tulisi esityksen mukaan perustaa asteittain vuoteen 2006 mennessä.
Tavoitteena yhdistää toiminnot
Hätäkeskusuudistuksessa lähdetään siitä, että viranomaisten yhteisten hätäkeskusten toiminta-alueella väestö saisi kaikki tarvittavat hätäkeskuspalvelut yhdestä yleiseurooppalaisesta hätänumerosta 112.
Pääkaupunkiseudun erityisolosuhteiden takia on päädytty siihen, että Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Vantaan kunnat ylläpitäisivät jatkossakin nykymuotoista hätäkeskusta ja näiden kuntien alueella toimisivat edelleen erilliset poliisin hälytyskeskukset.
- Lähtökohta on, että pelastustoimi siirretään kuntien vastuulta valtion vastuulle. Pääkaupunkiseudulla hälytystehtävien lukumäärä on kuitenkin arvioitu niin suureksi, että toiminta jatkuu ainakin toistaiseksi entisen mallin mukaan, kertoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön, SPEK:n toimitusjohtaja Heikki Paajanen.
Hän perustelee uudistusta tehokkuussyillä.
- Järjestelmän uudistamiseen on useampia syitä. Tehokkuus ja taloudellisuus paranevat, kun tulee useita organisaatioita koskeva keskitetty järjestelmä.
- Asiakas hyötyy, kun kaikki tarvittavat hätäkeskuspalvelut saadaan yhdestä pisteestä, Paajanen sanoo.
Paremmat resurssit ylläpitää valmiutta
Hätäkeskustoimintojen yhdistäminen mahdollistaa hätäkeskusten miehittämisen koko maassa ympäri vuorokauden siten, että myös suuronnettomuuksissa ja useita onnettomuuksia käsittävissä päällekkäistilanteissa hätäkeskusten toimintakapasiteetti on riittävä.
- Keskusten kapasiteetti ei ennen ollut riittävä. Uudistuksen myötä saadaan myös valmiudet ylläpitää tilannekuvaa paremmaksi ja hälytysalueita on mahdollisuus suurentaa, Paajanen toteaa.
Uudet hätäkeskukset tullaan sijoittamaan tiloihin, jotka mahdollistavat niiden toiminnan myös poikkeusoloissa. Uudistusta ei voida toteuttaa vain olemassaolevan hätäkeskusverkon pohjalta, vaan se vaatii uutta infrastruktuuria.
- Uusi järjestelmä vaatii uusien keskusten rakentamista. Esimerkiksi kokeilukeskuksena toiminut Keski-suomen hätäkeskus voi jatkaa nykyisen toiminnan pohjalta, koska uudet keskukset kautta maan noudattavat sisällöltään näitä kokeilukeskuksia, Paajanen sanoo.
- Tekninen instrumentointi on tehtävä uudestaan. Nyt meillä toimii yli 30 hätäkeskusta. Uudenlaisia keksuksia tulee olemaan 13-15. Kun monen sadan tuhannen asukkaan hälytystoiminnot yhdistetään, ei voida vain muuttaa vanhoja keskuksia.
Kunnilta rahaa uudistukseen
Hätäkeskusjärjestelmän uusimisen kustannukset eivät ole vielä täysin selvillä. Joka tapauksessa hankkeen vaatimaa rahoitusta tullaan saamaan entisiä yksiköitä karsimalla.
- Rahan menoa on tässä vaiheessa laskeskeltu ja valtion budjettiin varattu uudistusten vaatimaa rahoitusta.
- Rahaa säästyy muun muassa siitä, kun poliisi ei tarvitse enää omia hätäkeskuksia. Kuntien valtionosuuksia pelastustoimen osalta leikkaamalla lasketaan myös tarvittavia säästöjä kertyvän, Paajanen kertoo.
Vapaaehtoisen pelastustoimen osuus merkittävä
Paajasen mukaan pelastustoimen organisaatiossa ei nykyisellään esiinny varsinaisesti puutteita, mutta kaluston uusimistarvetta olisi jonkin verran.
- Pelastustoimen taso on yleisesti hyvä, joskin alueellisia eroja on.
- Jonkinlaista rakenneongelmaa esiintyy, esimerkiksi paloautokaluston keski-ikä on liian korkea. Ykköslähdön autot ovat usein riittävän uusia, mutta kalustoon voi kuulua pari kymmentäkin vuotta vanhoja ajoneuvoja, Paajanen sanoo.
Hänen mukaansa vapaaehtoissektorin merkitys pelastustoimessa on olennainen.
- Noin 200 kunnassa toimii ainoastaan vapaapalokunta, joten vapaaehtoistyö on tavattoman tärkeää.
Paajanen on suhteellisen tyytyväinen nykyisen pelastusorganisaation tehokkuuteen.
- 20 minuutissa on saatava kolme yksikköä hälytyspaikalle. Pääkaupunkiseudulla on nopeuden suhteen paras tilanne, mutta se muuttuu jo kehä kolmosen ulkopuolella.
- Helikopterit helpottavat operoimista kaukana keskuksista sijaitseville alueille. Nykyinen helikopteritoiminta pyritään vakiinnuttamaan, mutta toiminnan takaamiseksi tarvitaan taloudellisesti riittävä asiakaspohja.
Erittäin tärkeän helikopteripelastuspalvelun tulevaisuus on joiltakin osin epävarma.
- Toiminnan järjestämisessä ja rahoituksessa esiintyy pientä erimielisyyttä. Toistaiseksi ei ole selkeää kuviota. Nyt pilottivaiheessa esimerkiksi RAY toimii rahoittajana, Paajanen sanoo.
Lääkärihelikopterien avulla on viime vuosina pystytty Suomessa pelastamaan lukuisia ihmishenkiä. Kuitenkaan niiden toimintaa ei ole riittävän selkeästi tuettu valtion taholta, vaan ylläpidosta ovat vastanneet yksityissektorin organisaatiot.
Turussa lääkärihelikopterin toiminta uhkasi väliin loppua kokonaan rahoituksen puutteeseen. Medi-Helin toiminnan jatkosta järjestettiin vastikään tarjouskilpailu ja nyt helikopterilääkäritoimintaa ryhtyy pyörittämään kolmas yhtiö vuoden sisällä. Tämä ei anna vakuuttavaa kuvaa toiminnan jatkuvuudesta.
- Näyttää, että yksityissektori operoisi jatkossakin ja julkisyhteisö hankkisi tarvittavan palvelun sieltä. Tämä on yleisesti hyväksytty malli, mutta asiasta pitäisi käydä keskustelua julkishallinnon puolella, Paajanen toteaa.
Valtakunnallisen pelastuskopterijärjestelmän luominen siirtyy alkavaksi aikaisintaan vuonna 2001. Valtiovarainministeriö hylkäsi viime kesänä sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön esittämät perustamisvarat ensi vuoden budjetista.
Helikopteriongelmiin voi tuoda osaltaan helpotusta puolustusvoimien vireillä oleva kuljetushelikoptereiden ostohanke. Uuteen esitykseen pelastustoimilaista on nimittäin kirjattu puolustusvoimien osallistumisvelvollisuus pelastustoimintaan.
Nykyisen lainsäädännön aikana puolustusvoimien osallistuminen pelastustehtäviin on perustunut enemmän virka-avun antamiseen. Lakiuudistuksen myötä puolustusvoimille hankittavat helikopterit saataisiin rauhan aikana myös pelastustoimen käyttöön.
MIKKO LAITINEN
5.11.1999
