"Pitkän aikavälin näkymät oleellisempia kuin yksittäiset koronmuutokset"

SP:n Pentti Pikkarainen: Talouskeskustelussa jo hysterian piirteitä

Hänen mielestään parempi ajankohta olisi ollut jo vuosi sitten tai vuoden vaihteessa, kun Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) pääsi alkuun.

Pikkaraisen mielestä julkinen keskustelu sinällään on kuitenkin tervetullutta. Suomen Pankki järjesteli alkukesästä organisaatiotaan soveltuvaksi talous- ja rahaliiton oloihin. Tuolloin yhdeksi 40-henkiseksi yksiköksi yhdistettiin entiset rahapolitiikan ja kansantalouden osastot.

Pikkaraisen johtaman osaston tehtäviin kuuluu muun muassa Suomea koskevien talousennusteiden laatiminen. Osastolla työskentelee 28 ekonomistia eri tehtävissä ja kaikkiaan kotimaisen keskuspankin palveluksessa on 70 ekonomistia.

Pikkarainen ihmetteleekin, minkä laskutavan mukaan pankkiin on saatu joissakin kritiikeissä esiintyneet 200 ekonomistia.

Toisaalta Suomessa käytävä keskustelu kansallisen keskuspankin toimista ei ole ainutkertaista.

Esimerkiksi Saksassa sikäläistä keskuspankkia Bundesbankia arvostellaan holtittomasta rahankäytöstä uudisrakennuksiin.

Bundesbank käyttää Wirtschaftswohce -lehden mukaan miljardeja D-markkoja rakennuttamiseen, vaikka pankin tehtävät eurojärjestelmän myötä ovat vähentyneet. Lehti tölväisi myös EKP:n pääjohtaja Wim Duisenbergia, jonka halusi itselleen erityisen kauniin asunnon vanhasta frankfurtilaistalosta.

Keskustelussa hysterian piirteitä

Pikkarainen puolustaa kansallisen keskuspankin näkemystä omaa maata koskevissa arvioinneissa.
- Tällä tavoin voidaan arvioida myös sitä, kuinka Suomen talouskehitys poikkeaa euroalueen keskimääräisestä kehityksestä ja mitkä seuraukset ovat työmarkkinoiden ja finanssipolitiikan kannalta.

Hänen mielestään talouskeskustelu saa välillä hysterian piirteitä, kun julkisuudessa veikataan esimerkiksi EKP:n korkopäätöksiä.

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu jälleen torstaina Frankfurtiin keskustelemaan koroista. Rahamarkkinat odottavat pankin nostavan keskeistä ohjauskorkoaan 25-50 korkopistettä.

Asuntolainojensa kanssa kamppailevan tavallisen pulliaisen kannalta korkopäätös on Pikkaraisen mukaan aika yhdentekevä.

- Yksityisen ihmisen ja yrityksen kannalta tärkeämpää on muodostaa peruskäsitys siitä, mihin suuntaan talous on menossa kuin vouhkata, nostaako EKP korkoja tällä vai ensi viikolla ja jos nostaa niin montako pistettä, hän sanoo.

Pikkaraisen mielestä oleellisempaa onkin pohtia euroalueen inflaationäkymiä eli kuluttajahintojen nousuvauhtia ja pidemmän aikavälin korkokehitystä.

- Nyt näyttää siltä, että inflaatiokehityksen hitain vaihe euroalueella on toistaiseksi ohitettu, koska öljyn hinta on noussut, hän sanoo.

Inflaatiota kiihdyttävä riski euroalueella on myös luottojen määrän reipas kasvu.

- Pankkien luotonanto niin yksityishenkilöille kuin yrityksille on nyt noin kymmenen prosentin kasvuvauhdissa ja myös liikkeellä olevan rahan määrä on kasvanut vuoden aikana. Toinen inflaatiota kiihdyttävä tekijä on yleisen talouskasvun kiihtyminen, joka euroalueella on tänä vuonna noin kahden prosentin luokkaa, Pikkarainen huomauttaa.

EKP:n neuvosto asetti vuosi sitten niin sanotun laajan rahamäärän eli M3:n kasvun viitearvoksi 4,5 prosenttia. Viime viikolla julkaistujen tietojen mukaan rahan määrä lisääntyi syyskuussa vuotta aiempaan verrattuna 5,9 prosenttia.

Pikkaraisen mielestä euroalueen inflaatiota hillitsee ainakin toistaiseksi erittäin kova kilpailu kaupan alalla ja sääntelyn purkaminen tietoliikenne- ja energia-aloilla. Myös euron vahvistuminen jossain vaiheessa vähentäisi inflaatiopelkoa.

Arvostelua korkopolitiikalleen EKP sai viime viikolla Yhdysvalloista, kun bostonilaisessa Massachusetts Institute of Technologyssa (MITI) toimiva taloustieteen professori Paul Krugman varoitti eräässä lehtihaastattelussa, että Euroopan keskuspankki jahtaa haamuinflaatiota.

Hänen mielestään EKP:n pitäisi päästää alueen talous todella vankasti jaloilleen ja jättää korot toistaiseksi ennalleen.

Yhdysvaltain rahapolitiikassa pelivaraa

Suomen Pankissa on myös mietitty, kuinka Yhdysvaltain mahdollinen talousromahdus vaikuttaisi Suomeen ja euroalueeseen. Yhdysvaltain talouskasvu on jatkunut jo koko vuosikymmenen ja eri ennusteet povaavat joko äkkipysähdystä tai hallittua taantumaa.

Pikkarainen on ns. soft landingin eli rauhassa tapahtuvan muutoksen kannalla.
- Luulen, että Yhdysvaltain keskuspankki laskisi korkoja, jos äkkipysähdyksen vaara kasvaisi liian suureksi. Siellä korkotaso on euroaluetta korkeampi eli noin viisi prosenttia, joten pelivaraa laskuun on enemmän, hän arvioi.

Keskustelu Yhdysvaltain talouden ylikuumentumisesta on lähtenyt liikkeelle muun muassa pörssikurssien yliarvostuksesta. Siellä yksityishenkilöiden varallisuutta on enemmän kiinni pörssissä kuin Euroopassa, joten pörssiromahduksen vaikutukset olisivat eurooppalaista mittapuuta laajemmat.

Yhdysvaltain talouden uhkia ovat myös kansalaisten säästämisasteen putoaminen (syyskuussa säästämisaste supistui 1,6 prosenttiin elokuun 2,3 prosentista), alhainen työttömyysaste ja maan vaihtotaseen alijäämän kasvu eli tuonti on suurempi kuin vienti.

- Jos kasvu Yhdysvalloissa hidastuu, se heikentää myös dollarin kurssia ja vahvistaa euroa. Se puolestaan vaikeuttaisi vientiä euroalueelta Yhdysvaltoihin, mutta tuonti sieltä helpottuisi. Nämähän ovat kaikki tekijöitä, jotka pienentävät euroalueen inflaatiopaineita, Pikkarainen sanoo.

Euron heikkenemiseen luontevat syyt

Alkuvuodesta kiihkeänä vellonut keskustelu yhteisvaluutta euron arvosta on Pikkaraisen mielestä asettunut kesän jälkeen järkeviin uomiin.

Viime vuoden lopulla euro vahvistui ja monet odottivat, että sama kehitys jatkuu vuoden alkupuolellakin. Kun näin ei sitten käynytkään, yllätys oli melkoinen.

Keskustelua ruokki Pikkaraisen mielestä myös pienten maiden perinne tuijottaa valuuttakurssia.

- Ainahan Suomessa on vaihdettu mielipiteitä valuuttakurssista ja -politiikasta, ja siinä pennillä ja prosentilla on ollut iso merkitys. Nyt vain pitäisi oppia ajattelemaan asioita euroalueen näkökulmasta, joka on suuri suljettu talous, kun taas Suomi itsessään oli pieni avoin talous, hän sanoo.

Euroopan keskuspankki on käyttäytynyt valuuttamarkkinoilla vaisusti eikä ole lähtenyt puolustamaan euron ulkoista arvoa. Pikkarainen muistuttaa, että EKP:n ensisijainen tavoite on turvata euroalueen hintavakaus eikä lähteä tavoittelemaan valuutalle tiettyä arvoa.

STT-IA
5.11.1999

Talous -sivulle