Tavoitteena käytännön mallit
Työssä jaksamisen ohjelma hakee keinoja pidentää suomalaisten työuraa
Työpaikoille haetaan uusia käytännönläheisiä ratkaisuja mm. työssä uupumisen torjuntaan. Tuttuna tavoitteena on, että suomalaiset sinnittelisivät työelämässä nykyistä pidempään.Työssä jaksamisen toimenpideohjelmaa ovat valmistelleet mm. työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, työmarkkinajärjestöt, urheilujärjestöt ja kirkko.
Ohjelma tulee vielä marraskuun aikana myös hallituksen iltakouluun. Tavoitteena on parantaa työssä selviytymisen edellytyksiä elinkaaren ja työuran kaikissa vaiheissa.
Työministeri Sinikka Mönkäre (sd.) muistutti ohjelman julkistamistilaisuudessa Helsingissä torstaina, että työelämässä pidempään jaksaminen tukisi työllisyyttä, nostaisi työllisyysastetta ja turvaisi työvoiman saatavuuden väestön ikärakenteen vinoutuessa.
Ohjelmasta on sovittu hallitusohjelmassa. Hallituksen tavoitteena on lykätä keskimääräistä eläkkellejäämisikää kahdella-kolmella vuodella 10 vuoden kuluessa. Ohjelmaan on ensi vuodelle esitetty 10 miljoonan markan määrärahaa.
Tästä summasta voidaan myöntää tukea kehityshankkeisiin - sillä ehdolla, että työpaikat panostavat itsekin hankkeeseen.
Tukea suunnataan erityisesti aloille, joilla työolobarometrien mukaan muita enemmän kärsitään uupumuksesta. Näitä ovat mm. hoito-, opetus- ja sosiaaliala, maa- ja metsätalous, pankkiala, hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetusala.
Työterveyslaitoksen parin vuoden takaisen selvityksen mukaan yli puolet työssäkäyvistä koki jonkin asteista työuupumusta. Noin joka viides oli voimakkaasti väsynyt työstään.
Johtaja Tuulikki Petäjäniemi Elinkeinoelämän valtuuskunnasta ryhtyy koordinoimaan ohjelmaa ensi vuoden alusta.
Tutkimuksesta käytäntöön
Työssä jaksaminen on määritelty ohjelmassa laaja-alaisesti: siihen kuuluvat mm. fyysinen ja psyykkinen jaksamisen sekä terveys, työyhteisön toiminta ja sen kehittäminen, työympäristö, työolot, työn hallinta ja ammattitaidon ylläpitäminen sekä työaika- ja työjärjestelyt.
Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) huomautti, että työpaikoilla kyllä tiedetään, mitä ongelmat ovat. Tarvetta onkin malleista, kuinka kipukohtiin - esimerkiksi johtamisen tai töiden järjestelyn pulmiin - voitaisiin puuttua.
Myös tutkimustietoa kaivataan lisää mm. työssä uupumisen syistä ja seurauksista. Uutta jaksamiseen liittyviä tutkimushankkeita on luvassa mm. Työterveyslaitoksessa.
Hyväksi osoittautuneita käytäntöjä ja työelämän uudistamismalleja aiotaan levittää "ketjukirjemenetelmällä" muidenkin käyttöön. Avuksi otetaan mm. videot ja opaskirjat. Tietoa ohjelmasta taas tarjotaan mm. työsuojelutarkastajien kautta.
Ohjelman yhtenä erikoiskohteena ovat yrittäjät ja esimiesasemassa olevat. Tätä perustellaan mm. sillä, että jos heidät saadaan ymmärtämään jaksamista tukevien toimien tärkeys, leviää hyvinvointi koko työyhteisöön.
Hyöty houkuttelee
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) arveli, että kiinnostus ohjelmaa kohtaan viriää, kunhan yrityksissä tajutaan työelämää uudistavien mallien tuovan konkreettista hyötyä ja markkamääräisiäkin säästöjä.
Työperäisiksi luokiteltujen sairauksien ja työtapaturmien kustannukset yhteiskunnalle olivat vuonna 1996 reilut 15 miljardia markkaa. Tästä lähes puolet koostui työkyvyttömyyseläkkeistä.
Perho muistutti, että varhaiseläkeratkaisuja pohtineessa ns. Puron työryhmässä sovittiin myös kuntouttamisuudistuksesta. Keskeistä on puuttua ongelmiin ajoissa.
- Painopisteen on oltava siinä vaiheessa, kun työntekijällä on vielä motivaatiota tehdä oman työ- ja toimintakyvyn eteen tuloksellista työtä. Perhon mukaan toiveena on, että eläkkeelle mennään "sitten kun sen aika on", ei niin, että eläkkeelle pääsy olisi tavoite.
STT-MH
5.11.1999
