Yhdysvalloissa kiistellään kapinalipusta



Etelä-Carolinan osavaltion pääkaupungissa Columbiassa liehuva, sisällissodan aikainen lippu aiheuttaa Yhdysvalloissa kitkerää kiistaa.


Etelävaltioiden eli konfederaation lipun kohtalosta on taisteltu jo vuosia, mutta nyt Yhdysvaltojen suurin ihmisoikeusjärjestö yrittää saada lipun alas lopullisesti.

Yhdysvaltojen mustien mielestä etelävaltioiden lippu on orjuuden ja rasismin symboli, ja kansalaisoikeusjärjestö NAACP (National Association for the Advancemenet of Colored People) aikoo julistaa Etelä-Carolinan matkustusboikottiin.

Osavaltion suurin tulonlähde on turismi, alueella sijaitsee muunmuassa itärannikon suosituin lomaranta Myrtle Beach ja Charlestonin kaupunki on kuuluisa turistinähtävyys.

Lippukiista on tullut alueelle jo kalliiksi, sillä monet suuret järjestöt ovat peruttaneet suuria konferenssejaan ja kokouksiaan osavaltiossa, ja useat järjestöt harkitsevat parhaillaan kokoustensa siirtämistä muualle.

Osavaltio on ylpeä lipusta

Etelä-Carolina on perustellut lipun näkyvillä pitämistä sillä, että sen avulla osoitetaan kunnioitusta sisällissodassa menehtyneille 20 000 eteläcarolinalaiselle. Lipun sanotaan olevan myös osa alueen kulttuuriperintöä ja historiaa.

Punapohjainen lippu, jonka sinisessä vinoristissä on tähtiä, on liehunut osavaltion pääkaupungin hallintorakennuksen katolla 35 vuotta. Lipun kohtalosta on äänestetty useaan otteeseen, mutta lippu on pysynyt toistaiseksi tangossa.

Etelä-Carolina on erittäin ylpeä osuudestaan sisällissotaan. Sodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin osavaltiossa vuonna 1861 ja Etelä-Carolina erosi ensimmäisenä osavaltioiden liitosta, Unionista.

Sisällissodassa taisteltiin mm. oikeudesta pitää orjia. Pohjoiset osavaltiot vaativat orjien vapauttamista, eteläiset osavaltiot eivät halunneet luopua orjatyövoimastaan.

Monet muut etelän osavaltiot, muunmuassa Georgia, Mississippi ja Alabama, ovat jo aiemmin luopuneet konfederaation lipun esilläpitämisestä.

STT-IA
6.8.1999


ULKOMAAT -SIVULLE