Höytiäisen laskusta 140 vuotta

Höytiäisen ranta-asukkaat saivat luvan järven laskemiseen 1853, ja laskukanavan kaivaminen Pyhäselälle alkoi seuraavana vuonna. Alun perin lasku aiottiin tehdä Viinijokea ruoppaamalla, mutta tästä luovuttiin ratkaisun kalleuden vuoksi. Höytiäisen laskua on tutkinut filosofian maisteri Minna-Liisa Mäkiranta.

- Padon murtuminen alkoi pienesti vesiaallon tullessa sen lävitse, ja kanavassa olleet miehet pelastuivat täpärästi, hän kertoo. Ensimmäisen päivän aikana Höytiäisen pinta laski noin 20 senttiä.

Vielä muutama päivä meni varsin rauhallisesti.
- Höytiäisen laskettua pari metriä sekä Viinijoen jäätyä kuivilleen ja kanavan järven ainoaksi lasku-uomaksi, pato lähti veden mukaan. Hurjaa aikaa kesti kaksi viikkoa, Mäkiranta kuvailee.

Vesi repi mukaansa puita ja pensaita ja syövytti Joensuun suuntaan olleen mutkan reunaa. Näytti jo siltä, että vesi syövyttää mutkan kohdalta uuden uoman kaupunkiin. Siihen suuntaan maa kuitenkin kovenee, mikä esti kaupunkia uhanneen tulvan.

Kilometrien päähän kuulunut jylinä vei mennessään 15 latoa, talousrakennuksia ja yhden saunan.

- Sekä kaikkea muuta tavaraa kuten halkopinoja, tarve-esineitä sekä heinää, viljaa ja myös peltomaata, vahinkoluetteloita tutkinut Mäkiranta luettelee. Ihmishenkiä katastrofi ei kuitenkaan vaatinut.

Järven pinta-ala väheni kolmannekseen

Pyhäselällä kaksi metriä noussut vesi vei mukanaan kalanpyydöt. Tulvan vuoksi Pielisjoen virtaaman suunta muuttui. Mäkirannan mukaan Joensuussa muutama rantamakasiini joutui veden valtaan ja kaupunkilaisten perunapellot kärsivät tulvasta.

Höytiäisen pinta jatkoi laskuaan aina lokakuun alkuun, jolloin se oli kahdeksan metriä alempana kuin elokuun alkupäivinä.

- Vuonna 1861 järven pintaa laskettiin paljastuneen viljavan savimaan innoittamina vielä uudelleen. Tuolloin puolentoista metrin lasku sujui hallitusti, Märiranta kertoo.

Höytiäisen pinta aleni hallitsemattomasti ja hallitusti laskettuna yhteensä 9,5 metriä. Laskun seurauksena paljastui vesijättömaata 157 neliökilometriä. Höytiäinen pieneni alkuperäisestä koostaan kolmanneksen eli noin 300 neliökilometriin.

Valtiovalta ja järvenlaskun osakkaat korvasivat osan Höytiäisen jymisevien vesien aiheuttamista vahingoista.

- Tutkimusteni yhteydessä huomasin, että järven laskusta kertovat tarinat elävät yhä. Olen kuullut kaikenlaisia kertomuksia, jotka kuitenkaan eivät välttämättä pidä paikkaansa, Mäkiranta arvioi.

STT-MH
6.8.1999