Itälä: Toimivat instituutiot hallinnon perusta



KHO:n presidentti Pekka Hallberg kritisoi heinäkuussa valtiosääntöuudistusta liiasta instituutioiden korostamisesta. Hän toivoisi enemmän keskustelua kansalaisen asemasta yhteiskunnassa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok.) näkee kansalaisoikeudet tärkeinä, mutta painottaa myös valtasysteemien toimintaa.


Uudistuva perustuslaki astuu voimaan ensi vuonna maaliskuun ensimmäisenä päivänä. KHO:n presidentti Pekka Hallbergin mielestä valtioelinten toimivaltasuhteet ovat hallinneet liiaksi valtiosääntökeskustelua. Kansalaisten asema, osallistuminen ja perusoikeudet ovat jääneet hänen mukaansa taustalle.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä ymmärtää Hallbergin näkemyksiä, mutta huomauttaa, että uudistukset tapahtuvat tietoisesti eri aikaan. Hänen mielestään keskustelua kansalaisoikeuksista ja osallistumisesta ei voi liiaksi erottaa valtionhallinnon instituutioista.

- Oikeudet ovat tärkeitä. Kansalaisen asema on ollut yksi teema perustuslakiuudistuksessa. Uudistuksia tapahtuu kuitenkin eri aikataulussa. Kaikki liittyy kaikkeen, ja myös valtasysteemien on toimittava, Itälä sanoo.

Heinäkuisessa Haapajärvi-viikon pääjuhlassa puhunut Hallberg viittasi EU-vaalien alhaiseen äänestysprosenttiin esimerkkinä selkiytymättömästä toimielinten asemasta ja vallankäytöstä.

- Viimeisten vaalien alhainen äänestysprosentti on havahduttanut pohtimaan, onko meillä selkeää kuvaa toimielinten asemasta ja vallankäytön oikeutuksesta. Painopiste pitäisi siirtää instituutioista ihmisiin, ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien pohdiskeluun, Hallberg sanoi.

Politiikka koetaan etäiseksi

Itälän mielestä keskustelu ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista on tervetullutta, mutta hän ei näe itse asiaa kovin yksiselitteisenä. Hän ymmärtää, että esimerkiksi EU koetaan kaukaiseksi, mutta katsoo syytä laimeaan vaaliosallistumiseen olevan myös useiden vaalien läheisyydessä.

- EU on kaukana. Ollaan tuore jäsen, eikä kokemuksia ole vielä paljon. EU:lla ei usein nähdä olevan paljoa merkitystä jokapäiväisessä elämässä, Itälä toteaa, mutta huomauttaa vielä, että monissa muissakin EU-maissa äänestysprosentti vaaleissa oli alhainen.

- Useat vaalit vähentävät kiinnostusta. Valtiollisella tasolla on tulossa vielä presidentinvaalit. Tulee kyllästymisvaihe politiikkaan, Itälä jatkaa.

Hänen mukaansa instituutioiden ja kansalaisen suhdetta kyllä mietittiin valtiosääntöuudistuksessa.
- Kansalaisen näkökulmasta omat oikeudet nousevat esille, eivätkä hallinnon instituutiot niinkään kiinnosta tavallista ihmistä.

Oikeudet ja velvollisuudet puhuttavat

Hallbergin mukaan uudella perustuslailla ei muuteta valtiosäännön perusteita, vaan hallitusmuodon perinteet pysyvät. Hänen mielestään uusi perustuslaki korostaa entisestään perusarvojamme, ihmisarvon loukkaamattomuutta, yksilön vapautta ja oikeuksia sekä oikeudenmukaisuuden edistämistä yhteiskunnassa.

Itälä kertoo, että kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista käytiin keskusteluja perustuslakia uudistettaessa. Hänellä on selkeä näkemys, että oikeuksiin liittyy myös velvollisuuksia, mutta osa kansalaisista tunne yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa liittyvän velvoitteita.

- Eduskunta antoi asiasta lausuman, mutta se on vain lausuma. Sillä on merkitystä, että ihmiset pitävät kiinni oikeuksistaan, mutta eivät tiedä velvollisuuksiaan, jotka myös pitäisi kokea tärkeänä. On huolestuttavaa, jos näin ei ole, Itälä toteaa.

Valtiosääntöuudistuksen yhteydessä julkisuudessa ollaan painotettu eniten presidentin valtaoikeuksia ja uutta hallituksenmuodostamiskäytäntöä.

Itälä on Hallbergin kanssa samaa mieltä siitä, että keskustelu kansalaisen asemasta ja osallistumisesta on jäänyt taustalle. Se oli hänen mielestään ymmärrettävää, mutta asiasta tulee jatkaa aktiivista keskustelua.

- Pitäisi aktiivisesti keskustella. Ihmisiä ei kuitenkaan voi pakottaa osallistumaan. Suomessa on aina ollut tietynlainen politiikan vastainen ilmapiiri. Koetaan, ettei voida vaikuttaa tai ei voida hyväksyä päätöksiä, Itälä analysoi.

Useita lakiuudistuksia

Vaikka uusi perustuslaki kokonaisuudessaan on saanut myös nykyisen eduskunnan hyväksynnän, liittyy uudistukseen Itälän mukaan paljon muuta lainsäädäntöä, joka on saatettava vastaamaan uuden perustuslain linjaa.

- Lainsäädännön muutostyötä on alkavalla eduskuntakaudellakin runsaasti. Tulee sotilaskäskyasia ja valtiontalouden tarkastus. Eduskunnan uusi työjärjestys herättää varmasti vilkasta keskustelua, Itälä sanoo.

- Tässä vaiheessa ei ole tiettyä lainkohtaa, joka olisi nostettu perustuslakiuudistuksessa muita lähempään tarkasteluun, mutta sellaisia varmasti tulee. Kun perustuslaki määrittää suuret linjat, poliittista kädenvääntöä ei kuitenkaan enää ilmene, hän jatkaa ja muistuttaa, että lakiuudistuksien on oltava valmiina 1.3 vuonna 2000 uuden perustuslain astuessa voimaan.

Työrytmi normalisoituu, EU vaikuttaa tulevaisuudessa

Itälä toteaa, että kun suurin työ perustuslain kokonaisuudistuksessa on nyt tehty, perustuslakivaliokunnassakin palataan enemmän normaaliin päiväjärjestykseen.
- Uusia lakeja säädetään, tehdään valtiosääntöuudistuksen hienosäätöä. Aikataulu normalisoituu.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut ja tuo muutoksia valtionhallinnon kokonaisuuteen. Tämä pyrittiin luonnollisesti huomioimaan valtiosääntöuudistuksessa.

Itälän mukaan EU:n tämänhetkisenä puheenjohtajamaana toimivan Suomen kannalta ei tällä hetkellä ole näkyvissä mitään EU:sta johtuvia suuria kysymyksiä ajatellen perustuslakia.

- Kun integraatio syvenee, tilanne varmasti muuttuu. Monia esille nousevia asioita on peilattava perustuslakia vasten, Itälä toteaa.

MIKKO LAITINEN
6.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE