Äänestyssitoumus keskustan esivaalissa sitoisi vain moraalisesti



Keskustan esivaalissa vaadittava sitoumus olla äänestämättä muissa kuin keskustan esivaalissa sitoo äänestäjää vain moraalisesti. Puolue ei voi valvoa sitoumuksen noudattamista, sanoo hallitusneuvos Jarmo Törneblom, joka vastaa oikeusministeriössä vaaliasioista.


- Kyseessä on moraalisesti velvoittava sääntö, jota voi käytännössä rikkoa, Törneblom sanoo.

Keskusta järjestää syyskuun 11. päivänä esivaalin, jossa ehdokkaina keskustan presidenttiehdokkaiksi ovat keskustan puoluejohtaja Esko Aho ja eurokansanedustaja Paavo Väyrynen.

Esivaaliin päädyttiin torstaina, jolloin Väyrynen ilmoitti lopullisesti pyrkivänsä keskustan presidenttiehdokkaaksi. Vaalissa voivat äänestää keskustan jäsenyhdistysten yli 15-vuotiaat jäsenet.

Äänestää voi myös puolueeseen kuulumaton henkilö, jos hän on äänioikeutettu presidentin vaalissa ja vakuuttaa kirjallisesti, ettei hän osallistu minkään muun puolueen presidenttiehdokkaan valintaan. Kirjautumisesta peritään 20 markan maksu.

SDP:n esivaalissa ulkopuoliset ratkaisivat

Vuonna 1993 pidetyssä SDP:n esivaalissa puolueen ulkopuoliset äänestäjät nousivat ratkaisevaan asemaan. Puolueen esivaalissa olivat vastakkain Suomen Pankin pankinjohtaja Kalevi Sorsa ja YK:n valtiosihteerinä tunnetuksi tullut Martti Ahtisaari.

Esivaalissa saivat äänestää ilmaiseksi kaikki, jotka vakuuttivat kirjallisesti, että he eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan SDP:n esivaalissa muissa yhteyksissä.

Esivaalissa annettiin 125 000 ääntä, joista 81 000 tuli puolueen ulkopuolelta. Ahtisaari pääsi läpi 61,2 prosentin äänisaaliilla, Sorsa sai tyytyä 34,4 prosenttiin.

SDP:n esivaalit olivat vuonna 1993 vilkkaimmat. Keskustan esivaalissa annettiin tuolloin 81 000 ääntä, kokoomuksen vaalissa 38 000.

Sitoumuksen vaatiminen on lain mukaista

Jarmo Törneblomin mukaan sitoumuksen vaatiminen on laillista. Kyseessä on puolueen sisäinen vaali, jossa äänestetään puolueen sisäisistä asioista.

Tämä on eri asia kuin virallinen presidentinvaali, jonka säännöt juontuvat hallitusmuodosta asti ja joka on lain mukaan yleinen ja yhtäläinen.

Keskustan esivaali sen sijaan on puolueen sisäinen asia, joka kuuluu yhdistyslain piiriin. Lainsäädäntö koskee Törneblomin mukaan esivaaleja sitä kautta, että lain mukaan yhdistyksen jäseniä on kohdeltava tasapuolisesti.

Jos asioista päättämään otetaan myös puolueen ulkopuolisia, on kohtuullista vaatia myös näiden noudattavan päätettävän asian yhteydessä samoja sääntöjä kuin puolueen jäsenet. Sitoumuksen noudattamisen valvominen sen sijaan on mahdotonta.

Esivaaliin ilmoittauduttava etukäteen

Keskustan esivaali järjestetään kaikissa kunnissa, joissa puolueella on järjestötoimintaa. Vaalilautakuntina toimivat piiritoimikunnat tai näiden valtuuttama työvaliokunta. Kunnallisjärjestöt tai pitäjäosastot vastaavat esivaalin käytännön toteuttamisesta kunnassaan.

Esivaalista ilmoitetaan maakunnittain lehti-ilmoituksella, jossa on ilmoittautumislomake äänestäjäksi ilmoittautumista varten. Lomakkeita saa myös piiritoimistoista.

Ilmoittautumislomake on jätettävä 9.8. mennessä. Ilmoittautua voi myös esivaalin ennakkoäänestyksen yhteydessä piiritoimistoissa.

Esivaalin ennakkoäänestys pidetään 26.-29. elokuuta. Äänestys tapahtuu pääasiallisesti keskustan piiritoimistoissa, mutta piiritoimikunta voi toimeenpanna äänestyksen muuallakin ja useammassakin paikassa kuin piiritoimistossa.

STT-IA
6.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE