Eduskuntaryhmä ajaa Kallista presidentiksi
Kristilliset päättävät presidenttiehdokkaastaan syksylläKristillinen liitto päätti keskiviikkona eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Jyväskylässä, että päätös mahdollisesta oman presidenttiehdokkaan asettamisesta tehdään vasta syksyllä pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Ryhmä päätti samalla, että puolueen puheenjohtajan Bjarne Kalliksen tulisi harkita presidenttiehdokkaaksi ryhtymistä. Kallis lupasi harkita asiaa tarkasti. - Päätös tehdään ylimääräisessä puoluekokouksessa. Lokakuusta on puhuttu, mutta marraskuu on myös hyvä kuukausi. Puheenjohtajan on mietittävä tällaista asiaa tarkasti, Kallis arvuutteli.
Kalliksen mukaan kristilliset eivät ole lipsuneet
keväällä päätetystä linjastaan eli siitä, että
puolueen mielestä paras tavoite olisi
porvaripuolueiden yhteinen presidenttiehdokas,
jonka asettaisivat kokoomus, keskusta, kristilliset ja
RKP. Toiseksi paras mahdollisuus olisi juuri oma ehdokas, jolla olisi mahdollisuus päästä läpi tai joka toisi ehdokkuudellaan jotakin uutta puolueelle. - Kaikkein huonoin ja pois suljettu mahdollisuus olisi, että puolue asettuisi jonkin toisen puolueen ehdokkaan taakse. Jos ehdokasta ei löydy, mieluummin annamme jäsenillemme vapauden tukea sitä ehdokasta joka itseä miellyttää, Kallis sanoi.
Hallitus lipsunut perhepolitiikassaKristilliset sanovat pettyneensä siihen, miten hallitus on hoitanut vaalien pääkysymyksiksi nousseet asiat, kuten lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien asemaan sekä verotukseen ja aluepolitiikkaan liittyvät kysymykset. - Vaalien aikana hallituspuolueiden puheet eivät poikenneet paljon meidän linjastamme, mutta se miten on toimittu, näyttääkin jo toiselta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen muistutti.
Kristilliset moittivat hallitusta välillisten
työvoimakulujen leikkauksen ja työn jakamisen
unohtamisesta. Kristilliset ovat esittäneet näitä
keinoja, kuten myös keskusta.
Välillisiä työvoimakustannuksia leikattavaYksi tehokkaimmista työttömyyttä alentavista toimista olisi suunnata merkittävä osa verojen ja veroluonteisten maksujen kevennyksistä työnantajamaksujen alentamiseen.
Hallitus on ohjelmassaan lupautunut pienentämään
veroja ja veroluonteisia maksuja hallituskauden
aikana 10-11 miljardilla markalla. - Edellinen hallitus pienensi verotusta 16 miljardilla, eikä työttömyys alentunut vastaavasti. Veronalennukset ja muut toimenpiteet täytyy suunnitella niin, että tähtäimessä on nimenomaan työttömyyden pieneneminen. Hallitus on nojannut liikaa pelkkään talouskasvuun, Kallis totesi. Kalliksen mielestä sosiaali- ja terveysministeriön mallilaskelma, jossa kaksi kolmasosaa veronkevennyksistä suunnattaisiin työnantajamaksujen alentamiseen, vaikuttaisi hyvältä: se alentaisi jo työttömyyttä. Ministeriö esitti mietintönsä ennen kesän budjettineuvotteluita. Kristillisten vaalien alla esittämässä omassa mallissa työnantajamaksuja ei sidottaisi työntekijän tuloihin, vaan yritysten taseisiin. Yritysten taseiden loppusummasta otettaisiin yksi prosentti työnantajamaksujen kattamiseen, eikä summa siten riippuisi yritysten työntekijöiden määrästä. Verolla kertyisi 23 miljardia markkaa, jolloin työnantajamaksuja voitaisiin vähentää yli kolmasosalla. - Tämä jo tuntuisi! Mallissa pienet ja työvoimavaltaiset yritykset, joiden taseet ovat pienet, maksaisivat nykyistä vähemmän työnantajamaksuja ja vastaavasti suuret pääomavaltaiset yritykset, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt maksaisivat nykyistä enemmän, Kallis laskee.
Pörssi verolle
Kristilliset esittävät myös pörssiveroa, jossa
perittäisiin prosentti osakkeiden kauppasummasta
valtiolle. Ostaja maksaisi puolet ja myyjä loput.
Laskelma perustuu aikaisemmin voimassa olleeseen
leimaverolakiin, jonka nojalla jokaisesta
pörssikaupasta perittiin valtiolle yksi prosentti.
STT-MH |
POLITIIKKA -SIVULLE