Eduskuntaryhmä ajaa Kallista presidentiksi

Kristilliset päättävät presidenttiehdokkaastaan syksyllä



Kristillinen liitto päätti keskiviikkona eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Jyväskylässä, että päätös mahdollisesta oman presidenttiehdokkaan asettamisesta tehdään vasta syksyllä pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa.


Ryhmä päätti samalla, että puolueen puheenjohtajan Bjarne Kalliksen tulisi harkita presidenttiehdokkaaksi ryhtymistä. Kallis lupasi harkita asiaa tarkasti.

- Päätös tehdään ylimääräisessä puoluekokouksessa. Lokakuusta on puhuttu, mutta marraskuu on myös hyvä kuukausi. Puheenjohtajan on mietittävä tällaista asiaa tarkasti, Kallis arvuutteli.

Kalliksen mukaan kristilliset eivät ole lipsuneet keväällä päätetystä linjastaan eli siitä, että puolueen mielestä paras tavoite olisi porvaripuolueiden yhteinen presidenttiehdokas, jonka asettaisivat kokoomus, keskusta, kristilliset ja RKP.
- Näyttää vain siltä, että sellaista henkilöä ei löydy, Kallis lisäsi.

Toiseksi paras mahdollisuus olisi juuri oma ehdokas, jolla olisi mahdollisuus päästä läpi tai joka toisi ehdokkuudellaan jotakin uutta puolueelle.

- Kaikkein huonoin ja pois suljettu mahdollisuus olisi, että puolue asettuisi jonkin toisen puolueen ehdokkaan taakse. Jos ehdokasta ei löydy, mieluummin annamme jäsenillemme vapauden tukea sitä ehdokasta joka itseä miellyttää, Kallis sanoi.

Hallitus lipsunut perhepolitiikassa

Kristilliset sanovat pettyneensä siihen, miten hallitus on hoitanut vaalien pääkysymyksiksi nousseet asiat, kuten lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien asemaan sekä verotukseen ja aluepolitiikkaan liittyvät kysymykset.

- Vaalien aikana hallituspuolueiden puheet eivät poikenneet paljon meidän linjastamme, mutta se miten on toimittu, näyttääkin jo toiselta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen muistutti.

Kristilliset moittivat hallitusta välillisten työvoimakulujen leikkauksen ja työn jakamisen unohtamisesta. Kristilliset ovat esittäneet näitä keinoja, kuten myös keskusta.
- Olemme tässä asiassa kaikkien hyvien voimien puolella, Jääskeläinen letkautti.

Välillisiä työvoimakustannuksia leikattava

Yksi tehokkaimmista työttömyyttä alentavista toimista olisi suunnata merkittävä osa verojen ja veroluonteisten maksujen kevennyksistä työnantajamaksujen alentamiseen.

Hallitus on ohjelmassaan lupautunut pienentämään veroja ja veroluonteisia maksuja hallituskauden aikana 10-11 miljardilla markalla.
- Työnantajamaksujen alennuksen täytyy olla tuntuva, jotta se vaikuttaisi, Kallis muistuttaa.

- Edellinen hallitus pienensi verotusta 16 miljardilla, eikä työttömyys alentunut vastaavasti. Veronalennukset ja muut toimenpiteet täytyy suunnitella niin, että tähtäimessä on nimenomaan työttömyyden pieneneminen. Hallitus on nojannut liikaa pelkkään talouskasvuun, Kallis totesi.

Kalliksen mielestä sosiaali- ja terveysministeriön mallilaskelma, jossa kaksi kolmasosaa veronkevennyksistä suunnattaisiin työnantajamaksujen alentamiseen, vaikuttaisi hyvältä: se alentaisi jo työttömyyttä. Ministeriö esitti mietintönsä ennen kesän budjettineuvotteluita.

Kristillisten vaalien alla esittämässä omassa mallissa työnantajamaksuja ei sidottaisi työntekijän tuloihin, vaan yritysten taseisiin.

Yritysten taseiden loppusummasta otettaisiin yksi prosentti työnantajamaksujen kattamiseen, eikä summa siten riippuisi yritysten työntekijöiden määrästä. Verolla kertyisi 23 miljardia markkaa, jolloin työnantajamaksuja voitaisiin vähentää yli kolmasosalla.

- Tämä jo tuntuisi! Mallissa pienet ja työvoimavaltaiset yritykset, joiden taseet ovat pienet, maksaisivat nykyistä vähemmän työnantajamaksuja ja vastaavasti suuret pääomavaltaiset yritykset, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt maksaisivat nykyistä enemmän, Kallis laskee.

Pörssi verolle

Kristilliset esittävät myös pörssiveroa, jossa perittäisiin prosentti osakkeiden kauppasummasta valtiolle. Ostaja maksaisi puolet ja myyjä loput.
- Pienellä verolla saataisiin kerättyä 300 miljoonaa markkaa, jolla voitaisiin korottaa eläkkeiden minimisummaa 200 markalla, Kallis sanoo.

Laskelma perustuu aikaisemmin voimassa olleeseen leimaverolakiin, jonka nojalla jokaisesta pörssikaupasta perittiin valtiolle yksi prosentti.
- Vastaava vero on voimassa esimerkiksi Englannissa, eikä siellä pörssi ole paennut mihinkään, Kallis toteaa.

STT-MH
6.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE