Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Tierahat eivät riitä - avuksi ehkä paikoin tietullitkin

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) ehdottaa erilaisia rahoitusmalleja kuten tietulleja tiehankkeiden riittämättömän rahoituksen tueksi.

Liikennejaosto teki viikonvaihteessa kesäretken Turun seudulle. Varsinais-Suomen liitto selvitti E18-tien tärkeyttä ja valitti hidasta valmistumista. Rajamäki sanoi sunnuntaina Turussa, että se on maan keskeinen tiehanke ja että sen vuotuinen taso pyritään pitämään 150 miljoonassa markassa.

- Noin 100 miljoonan markan määrärahan puute käynnissä olevissa tiehankkeissa on johtamassa valtatie 1:llä Paimio- Muurlan ja valtatie 3:lla Hämeenlinna-Kuljun hankkeiden viivästymiseen vuodella. Siitä tulee yli 30 miljoonan markan lisäkustannus, hän laski.

Rajamäen mielestä on syytä harkita tietullien käyttöä, kaavoituksen hyödyntämistä leikkaamalla sen ansiotonta arvonnousua, kuntien yhteistyötä, seutukuntien ja elinkeinoelämän yhteishankkeita sekä omarahoitusta, johon valtio tulee myöhemmin mukaan.

Tietullista Rajamäki mainitsi esimerkkinä Raippaluodon sillan kaltaisen kohteen. Maksuja arvioitaessa on kuitenkin vaara, että liikenne siirtyy vanhalle tiepohjalle ja siitä on haittaa turvallisuudelle.

Yleisteiden ja yksityisteiden suhde pitäisi hänestä arvioida uudelleen. On vähäliikenteisiä yleisiä teitä, jotka tulisivat paremmin hoidetuiksi yksityisteinä. Yksityisteiden avustuksia olisi silloin tuntuvasti nostettava. Toisaalta on yksityisteitä, jotka kuuluisivat yleisiin teihin.

- Tiehankkeiden ja perustienpidon määrärahojen pienenemisestä seuraa, että taajamissa nopeusrajoituksia joudutaan liikenneturvallisuuden takia lisäämään sadoilla kilometreillä ja pääteillä useilla sadoilla kilometreillä.

- Tästä kaikesta on haittaa raaka-ainekuljetuksille, metsäteollisuudelle, alkutuotannolle ja maaseutupolitiikalle, Rajamäki kiteytti.


Oikeusministeri Koskinen: Kunnissa asenneongelmia suhtautumisessa köyhiin

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) on huolestunut julkisten palvelujen tuottamisessa esiintyvästä asenneongelmasta, joka vaikeuttaa köyhien ihmisten asemaa. Vaikka vuoden 2000 talousarvio lopettaa kuntatalouden leikkaukset, asenteet ovat Koskisen mukaan edelleen tiukat.

- Ajatus siitä, että kunta rajoittaa sosiaalista asuntotuotantoa pitääkseen vähävaraisemmat kansalaiset poissa, on lyhytnäköistä ja moraalitonta, Koskinen sanoi sunnuntaina Työväen sivistysliiton järjestämässä Köyhän kesätapahtumassa Multialla.

Koskisen mukaan koventuneet asenteet näkyvät myös sijoitettaessa syrjäytyneiden asuntoloita muun asutuksen joukkoon.

Koskinen totesi köyhyyden muuttuneen suhteelliseksi köyhyydeksi.
- Nälkää ei juuri nähdä, mutta kova kapitalismi, huimat pääomatulot ja vaatimukset palkkaerojen kasvattamisesta lisäävät eroja heikosti pärjäävien ja menestyjien välillä.

Köyhyys periytyy Koskisen mukaan nykyään siten, että syrjäytyneiden lapset eivät saa hyvää koulutusta, eivät opi tietoyhteiskunnan perustaitoja eivätkä sisäistä yhteiskunnan toimintamekanismeja.

Lääkkeeksi Koskinen tarjoaa sosiaalisten perusoikeuksien juridisen taustan vahvistamista, peruspalveluiden turvaamista sekä kansalaisten omaehtoisen pärjäämismahdollisuuksien tulemista.
- Hallitusmuotoon kirjatut sosiaaliset perusoikeudet ovat lunastaneet paikkansa, pykälät eivät ole jääneet merkityksiltään pelkiksi julistuksiksi, Koskinen muistuttaa.


Asukasliitto: Valtion perustettava asuntopankki

Asumisella keinottelusta huolestunut Asukasliitto vaatii valtiota perustamaan asuntopankin. Asuntopolitiikkaan sunnuntaina kantaa ottaneen liiton mukaan pankki on tarpeen, jotta asuntojen pääomakulujen korot pysyisivät alhaalla.

Asuntopankki luotottaisi omaan käyttöön ostettavia asuntoja. Lainojen maksuaikojen tulisi Asukasliiton mielestä olla riittävän pitkiä, jopa yli 30 vuotta, ja korkojen matalia, 1-3 prosenttia. Liitto korostaa myös, että lainan siirron pitää olla vaivatonta, koska perheet vaihtavat asuntoa tarpeidensa mukaan.

Asukasliitto kiinnittää huomiota myös pääkaupunkiseudun asuntopulaan, joka liiton mukaan vaikeuttaa työmarkkinatilannetta. Liitto kaipaa lisää aravavuokra-asuntoja, koska se on asumismuotona turvallinen. Toisaalta liiton mielestä pitäisi paneutua myös kehitysalueiden työpaikkojen lisäämiseen, jotta muuttoliike hidastuisi.

Liitto muistuttaa lisäksi, että rakennuskustannukset voidaan pitää alhaisina, mikäli urakat kilpailutetaan kunnolla ja rakentaminen suunnitellaan sekä valvotaan hyvin. Kustannusten pysyessä alhaalla säästetään korkotuki- ja asumistukikustannuksissa, liitto huomauttaa.


AKT:n Lehikoinen: Joustava sisältö ratkaisee tupon kohtalon

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Kauko Lehikoinen (sd.) pitää sisältökysymysten joustavuutta ratkaisevana keskitetyn tuloratkaisun synnylle ensi syksynä. Lehikoisen mukaan sopimuksen tulee taata eri liitoille mahdollisuus ratkaista alakohtaiset ongelmat.

- En usko, että on edellytyksiä kahden viime kierroksen kaltaisen tupon syntymiselle, jossa kaikki on lyöty kiinni viimeistä pilkkua myöten. AKT:n kannalta tärkein asia on kuitenkin sopimuksen sisältö, ei sopimuksen muoto, Jyväskylässä AKT:n kesäpäivillä sunnuntaina puhunut Lehikoinen sanoi.

Vaikka yleissitovuuden vahvistaminen on AKT:lle keskeisin tavoite, pelkästään sillä ei Lehikoisen mukaan sopimuksia saada tehtyä.


Häkämies: Kuntien määrää tulisi rajusti vähentää

Sisäministeri Kari Häkämies (kok.) esittää kuntien määrän huomattavaa vähentämistä, jotta kuntalaisille voitaisiin taata tasokkaat palvelut edullisin kustannuksin. Nykyisellä kuntamäärällä tavoitetta ei Häkämiehen mukaan pystytä Suomen kokoisessa maassa täyttämään.

Toimiva kuntajaotus voisi Häkämiehen mielestä löytyä Suomen noin sadan työssäkäyntialueen pohjalta. Keskeinen keino tarkoituksenmukaisempien kuntakokonaisuuksien luomiseksi olisi Häkämiehen mukaan yleensäkin kuntien entistä tiiviimpi yhteistyö.

Lappeenrannan kaupungin 350-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa lauantaina puhunut Häkämies korosti, että asiaa tulisi tarkastella kunnallisten palvelujen käyttäjien ja veronmaksajien näkökulmasta.

Häkämiehen mukaan rakenteellisen muutosten tarpeesta todistaa mm. Tampereen yliopistossa tehty tutkimus, jossa todetaan, että kuntien rahoitusvara eli niiden taloudellinen asema on keskimäärin parantunut. Samalla kuitenkin kuntien harkinnanvaraisen tuen tarve kasvaa.

Häkämies neuvoo kuntia varautumaan myös maan rajat ylittävään yhteistyöhön.

- Uudet tehtävät ja roolit sekä menestyminen ja etujenvalvonta yhtenevässä alueiden Euroopassa saattavat jatkossa edellyttää alueellisesti tähänastista suurempia, jonakin päivänä ehkä valtiollisetkin rajat ylittävien yhteistyökokonaisuuksien ja verkostojen syntymistä, Häkämies arvioi.

Ratkaisevaa kehitykselle on Häkämiehen mukaan alueen avainkuntien aloitteellisuus ja yhteistyökyky.


Kuisma: NATO-jäsenyydellä uskottava puolustus

Kansanedustaja Risto Kuisman (rem.) mielestä Suomen olisi luovuttava liittoutumattomuudesta, mikäli suomalaiset haluavat uskottavan puolustuksen.

Kuisma totesi tänään Mäntsälässä pitämässään puheessa, että uskottava puolustus ilman liittoutumista on epäuskottava tavoite.

Kuisma katsoo, että Suomen olisi luonnollista hakea turvallisuuspoliittisia ratkaisuja NATO:n taholta. NATO:n rinnalla muita vaihtoehtoja voisivat olla Länsi-Euroopan Unioni tai sitten pohjoismainen puolustusliitto.

Kuisman mielestä ajatus pohjoismaiden yhteisestä puolustusliitosta tai Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta liittoutumisesta ei ole tällä hetkellä realistinen. Kuisma huomauttaa turvallisuuden olevan yksi ihmisen perustarpeista, josta kannattaa myös maksaa.


Keskustan Anttila varoitteli NATO:sta

Suomen ei edelleenkään tule pyrkiä sotilasliitto NATO:n jäseneksi, katsoo eduskunnan 1. varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Anttila puhui aiheesta Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa lauantaina.

- Suomen NATO-jäsenyys ei lisäisi vaan pikemminkin vahingoittaisi Suomen turvallisuutta, sanoi Anttila.

Anttila korosti, että presidentti Martti Ahtisaaren onnistuminen Kosovon kriisin sovittelutehtävissä perustui osittain juuri siihen, että Suomi on jo vuosikymmeniä johdonmukaisesti pysynyt sotilaallisesti liittoutumattomana.

Anttila katsoi myös, että eduskunnan ei tulisi hyväksyä lainmuutosta, jonka perusteella suomalaiset rauhanturvaajat voisivat osallistua ns. rauhaan pakottamiseen.

Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan Suomella tulee olla uskottava puolustus, kun taas aiemmin on puhuttu itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta.
- Jotkut hallituspuolueidenkin edustajat ovat tulkinneet tämän oven avaukseksi Suomen NATO-jäsenyydelle, sanoi Anttila.


Puuliiton Vanhala: Yleissitovuuden laajentaminen edellytys tuloratkaisun synnylle

Puu- ja erityisalojen liiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala (sd.) pitää yleissitovuuden laajentamista edellytyksenä tuloratkaisun synnylle. Vanhala muistuttaa, että liiton mukaantulo laajaan sopimukseen riippuu myös siitä, mikä on sen sisältö, kattavuus sekä yleinen talouskehitys.

Vanhala linjasi liittonsa tavoitteita lauantaina Puu- ja erityisalojen 100-vuotisjuhlatapahtumassa Tampereen Särkänniemessä.

Vanhalan mukaan liiton sopimusaloilla on myös joukko liittokohtaisia keskeneräisiä asioita, jotka on pystyttävä ratkaisemaan, olipa sopimuksen muoto mikä tahansa.

- Niitä ovat esimerkiksi palkkausjärjestelmien uudistaminen, eräät työaikakysymykset, määräaikaisten työntekijöiden asema, ammatilliseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu, ikääntyvien työntekijöiden asema ja liiton sopimusalojen arvostus, Vanhala luetteli.

Vanhala sanoi tulevien kuukausien näyttävän, onko työnantajapuolella todellista halua jatkaa tuloksellista sopimuspolitiikkaa.

Koonnut: IA
8.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE