Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Ahtisaari: Kosovon kansainvälisten poliisivoimien rooli mietittävä tarkemmin

Presidentti Martti Ahtisaari ei usko, että Kosovoon tulevat kansainväliset poliisit voisivat ylläpitää järjestystä Kosovossa. Ylen Radiouutisten haastattelussa perjantaina presidentti sanoi, ettei ole loppuun saakka mietitty, mikä kansainvälisen poliisin rooli olisi.

- Heitä tarvitaan siinä vaiheessa, kun ryhdytään uudelleen kouluttamaan poliiseja ja etsitään uusia ihmisiä poliisitehtäviin, sekä näiden valvonnassa. Se, että nämä 3 000-3 100 poliisia voisivat pitää maassa järjestystä, ei ole tästä maailmasta, presidentti sanoi.

Presidentin mukaan NATO:n johtamien KFOR-rauhanturvajoukkojen olisi kannettava päävastuu Kosovon turvallisuudesta.
- Joudutaan miettimään hyvin tarkkaan sitä, että sotilaspuoli joutuu ottamaan paljon enemmän vastuuta turvallisuudesta, koska heillä on aseet ja he ovat aika hyvin aseistettuja, Ahtisaari sanoi.

YK suunnittelee noin 3 000 poliisin lähettämistä Kosovoon.


Keskusta: Korkovähennyksen leikkaus ei ratkaise asunto-ongelmaa

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokunnat vastustavat esitystä asuntolainojen korkovähennysoikeuden karsimisesta asuntojen kysynnän hillitsemiseksi.

Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) esitti verovähennysoikeuden poistamista muilta kuin ensiasunnon ostajilta hallituksen budjettiriihen alla. Sittemmin muiden muassa pääministeri Paavo lipponen (sd.) on kannattanut Siimeksen esitystä.

Keskustan mielestä korkovähennyksen poistaminen on väärä keino asuntojen hinnannousun hillitsemiseen. Työvaliokuntien torstaina esittämässä kannanotossa vaaditaan, että hallituksen tulisi heti sanoutua esityksestä irti, koska asian esilläpito vain kiihdyttää asuntokauppaa ja johtaa hintojen entistä kovempaan nousuun.

Kannanoton mukaan asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen on vakava ongelma ja se osoittaa hallituksen epäonnistuneen aluepolitiikassaan. Muuttoliikkeen hillitseminen olisi ainoa kestävä keino keskittymisen haittojen torjumiseksi, keskustan valiokunnat katsovat.


Pokka haastaa kunnat hyvinvointiohjelmien tekoon

Lapin läänin maaherra Hannele Pokka haastaa pohjoiset kunnat hyvinvointiohjelmien tekoon. Ohjelma voisi hänen mukaansa olla osa kuntasuunnitelmaa.

Esityksensä Pokka teki torstaina sosiaaliturvan päivillä Kuusamossa. Hän sanoi olevansa varma, että alueellisesti ja paikallisesti on löydettävissä keinoja, joilla peruspalvelujen saatavuutta voidaan parantaa.

- Nyt päätöksiä on jouduttu tekemään shokkihoitona leikkaamalla, lomauttamalla ja säästämällä, kun on päätetty vuotuisesta talousarviosta, hän totesi.

Pokan esittämä hyvinvointiohjelma pitäisi sisällään kunnan omat tavoitteet, miten peruspalvelut vauvasta vaariin aiotaan vaalikauden aikana kuntalaisille järjestää. Pokka arvioi, että arvokeskustelua asioista joudutaan kuitenkin käymään.

Pokka peräsi hallitukselta selkeää kannanottoa alueellisten erojen vähentämisessä. Hänen mielestään pitäisi laatia tavoitteet, miten myös muuttotappioista ja syrjäytymisestä kärsivien alueiden asukkaiden peruspalvelut turvataan.

Tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös, että valtion ja kuntien rahoitusvastuuta uudistetaan niin, että hyvinvointipalvelut voidaan turvata kriisikunnissa.
- Valtiolla tulisi olla jonkin verran korvamerkittyä rahaa kriisikuntien peruspalveluiden turvaamiseen, Pokka vaati.


Niinistöllä kannatusta presidenttiehdokkaaksi

Kokoomuksen kenttäväki pitää puolueen puheenjohtajaa Sauli Niinistöä parempana presidenttiehdokkaana kuin puhemies Riitta Uosukaista. Helsingin Sanomien mukaan osa kokoomusvaikuttajista uskoo Niinistön voittavan varmasti, mikäli puolueessa järjestetään esivaali.

Kokoomus aloittaa presidentti keskustelun lähipäivinä pyytämällä tuhannelta paikallisjärjestöltä näkemyksiä ehdokkaan valitsemiseksi. Niinistö ja Uosukainen eivät ole vielä ilmoittaneet kantaansa ehdokkuuteen. Uosukainen on luvannut ilmoittaa aikeistaan elokuun aikana. Ehdokasasettelun takaraja on 6. syyskuuta.


Ukko Metsola European Democrat Studentsin (EDS) puheenjohtajaksi

Euroopan suurin poliittinen opiskelijajärjestö European Democrat Students, (EDS) on valinnut vuosikokouksessaan Maltalla järjestön puheenjohtajaksi suomalaisen Ukko Elias Metsolan.

Metsola on 26-vuotias valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta. Hän oli Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan asettama ehdokas. Kauden 1998-1999 Metsola toimi EDS:n varapuheenjohtajana.

EDS on konservatiivi-, Kristillisdemokraatti- ja liberaaliopiskelijoiden eurooppalainen kattojärjestö, jolla on lähes 200 000 jäsentä 35 maassa. Vuonna 1961 perustettu EDS on sekä European People's Partyn (EPP) että valtiovarainministeri Sauli Niinistön johtaman European Democrat Unionin (EDU) opiskelijajärjestö.

Metsola on EDS:n historian ensimmäinen suomalainen puheenjohtaja. Aiemmin järjestön puheenjohtajana on toiminut mm. Carl Bildt.

Euroopan parlamentin suurimman ryhmän opiskelijajärjestönä EDS:llä on jatkossa yhä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa EU:n koulutuspolitiikkaan. Järjestöllä on myös erinomaiset suhteet Viviane Redingiin, josta on tulossa uuden komission koulutuspolitiikasta vastaava komissaari. Yksi järjestön tämän vuoden tavoitteista on edistää Balkanilla toimivien demokraattisten opiskelijajärjestöjen välistä yhteistyötä.

EDS kouluttaa säännöllisesti jäsenistöään eri puolilla Eurooppaa järjestettävissä seminaareissa. Joulukuun seminaari pidetään Suomessa EU:n huippukokouksen yhteydessä. Tuhatkunta isännöi seminaaria, jonka teemana on "Encounters of Business and Politics".


Lipponen: Korkovähennysten leikkaamista pitäisi harkita uudestaan

Pääministeri Paavo Lipposen mielestä asuntolainojen korkovähennysten leikkaaminen pitäisi ottaa uudestaan harkintaan.
- Ministeri Suvi-Anne Siimeksen esitys on täyttä järkeä, Lipponen sanoo tiistain Kauppalehdessä.

- Kysymys ei ole tempoilusta, vaan siitä, että saataisiin pysyvästi asuntomarkkinoihin vaikuttavat tekijät tältä osin vastaamaan nykyaikaa.

Siimeksen esityksessä asuntomarkkinoiden ylikuumenemista olisi hillitty leikkaamalla uudet korkovähennykset pois muilta kuin ensiasunnon ostajilta. Esitys kuitenkin tyrmättiin nopeasti.

Pääministerin mukaan leikkaaminen olisi ollut sekä järkevä rakenneuudistus että oikeaan osunut suhdannetoimi.
- Ylikuumenemisen torjunnan ohella sillä olisi ehkäisty lainan ottajien ajautumista liian suuren velkataakan alle, Lipponen arvioi.

Siimeksen esityksen hylkäämisen syyksi hän arvelee järkisyiden sijasta silkkaa politiikkaa.
- Näyttää siltä, että jossakin vaiheessa järjenkäyttö loppuu ja alkaa puhdas politiikka ja eturyhmätoiminta, Lipponen suomii.

Koonnut: IA
6.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE