MTK vaati lisärahoitusta

Valtioneuvosto hyväksyi maaseudun kehittämissuunnitelman



Valtioneuvosto hyväksyi torstaina vuosia 2000-2006 koskevan maaseudun kehittämissuunnitelman maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaisesti.


EU:n komissiolle lähetettävässä suunnitelmassa esitetään, että luonnonhaittakorvaus laajennetaan koko maahan ja uusista luopumistuista ja pellon metsitystuista luovutaan. Ympäristötukijärjestelmää esitetään edelleen jatkettavaksi. Hallitus perusteli tukien karsimista sillä, että luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen ulottaminen myös eteläiseen Suomeen vaatii lisärahoitusta noin 800 miljoonan markan verran.

Valtioneuvosto päätti kuitenkin selvitellä luopumistukijärjestelmän jatkomahdollisuuksia. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) liitti päätökseen luopumistukea koskevan lausuman, johon valtioneuvosto yhtyi.

Lausuman mukaan mahdollisuudet luopumistukijärjestelmän toteuttamiseen selvitetään erikseen kuluvan vuoden aikana. Lisäksi valmistellaan maatalouden sukupolvenvaihdoksia edistävä perintökaaren muutos kiireellisesti.

Valtioneuvoston päätökseen liitettiin myös valtiovarainministeriön suunnitelman rahoitusta koskeva ponsi. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) tulkinnan mukaan suunnitelman rahoitus pitää hoitaa kehysten puitteissa. Jos EU:n rahoitusosuus pienenee, vaje pitää paikata käytännössä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan varoilla, Hemilä sanoi.

EU:n rahapäätös syyskuun alussa

EU:n maaseutuasetuksen mukainen maaseudun kehittämissuunnitelma lähetetään komissiolle syyskuun alussa, ja sen toimeenpano alkaa komission päätöksen jälkeen.

Maaseudun kehittämissuunnitelman rahoitus perustuu laskelmaan, jonka mukaan EU:n rahoitusosuus nousee ohjelmakauden aikana nykyisestä 264 miljoonasta eurosta noin 290 miljoonaan euroon (1,7 miljardia markkaa) vuodessa. Kansallista rahoitusta on maa- ja metsätalousministeriön mukaan varattava vuosittain keskimäärin 2,6 miljardia markkaa.

Maataloustuottajien etujärjestö MTK arvosteli aiemmin tällä viikolla hallitusta siitä, että EU:n maaseutuasetukseen perustuvien toimien rahoitukseen on jäämässä vuositasolla miljardin markan suuruinen rahoitusvaje.

Hemilän mukaan komissio päättänee 8. syyskuuta jäsenmaiden kesken jaettavista maaseutusuunnitelmavaroista.
- Jos 290 miljoonaa euroa saadaan, se on ihan tyydyttävä taso, sanoi Hemilä torstaina. EU:n osuus ei hänen mukaansa voi laskea alle nykyisin maksettavan tason.

Suomen on neuvoteltava komission kanssa tänä syksynä vielä eteläisen Suomen ns. 141-tuen jatkosta. Hemilän mukaan maaseudun kehittämissuunnitelmasta päättäminen mahdollisti sen, että asian tekninen valmistelu voidaan aloittaa. Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä komissio on korostanut tuen väliaikaisuutta. Suomi sai luvan maksaa eteläiseen Suomeen kansallista tukea vain vuoden vaihteessa päättyvän siirtymäkauden aikana.

LFA-hehtaaritukeen korotus

Maaseudun kehittämissuunnitelman kokonaisbudjetti kuusivuotisella kaudella on noin 30 miljardia markkaa, josta EU:n osuus on lähes 12 miljardia markkaa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valtioneuvoston päätös ei vaikuta ensi vuoden talousarvioesityksen tasapainoon. Maatalouden ympäristöohjelman rahoituksessa palataan EU:n liittymissopimuksen mukaiselle tasolle eli EU:n rahoitusosuus on 135 miljoonaa euroa vuodessa.

EU:n maksama osuus ympäristötuesta nousee tavoite 1 -alueella eli Itä- ja Pohjois-Suomessa 75 prosenttiin, kun päättyvänä ohjelmakautena EU ja Suomi ovat panneet ympäristötuen kulut puoliksi koko maassa.

Ympäristötukea maksetaan esimerkiksi kasvinviljelytilalle 555 peltohehtaarille vuodessa ja kotieläintilalle 695 markkaa hehtaarille. Yhteenlasketulle tuelle EU on määritellyt tukikatot.

Luonnonhaittakorvauksen tukitasot nousevat suunnitelman mukaan nykyisestä runsaasta 160 eurosta (noin 960 markkaa) keskimäärin 194 (noin 1 200 markkaa) euroon hehtaarilta.

MTK vaati lisärahoitusta

Maataloustuottajien Keskusliitto MTK vaati torstaina hallitukselta lisärahoitusta EU:n maaseutuasetuksen mukaisiin toimiin.

MTK arvioi torstaina hyväksytyn maaseudun kehittämissuunnitelman nielevän EU:n ja kansallisen rahoituksen niin, ettei EU:n maaseutuasetuksen muihin toimenpiteisiin jää varoja. MTK vaati, että hallituksen on vielä varattava riittävä lisärahoitus muun muassa nuorten viljelijöiden tukeen, investointeihin ja pellon metsitykseen.

MTK korosti myös, että luopumistukijärjestelmää koskevat lupaukset torstaisessa päätöksessä ja hallitusohjelmassa edellyttävät lisärahoitusta maatalouden pääluokan ulkopuolelta.

MTK:n mukaan maatalouden ympäristöohjelman rahoitusta on karsittu ohjelman laatineen työryhmän esitykseen verrattuna lähes viidenneksellä, 300 miljoonalla markalla. Ohjelman vaatimuksia ei ole lievennetty. MTK pelkää tilanteen johtavan siihen, että nykyistä useampi viljelijä jättäytyy ohjelman ulkopuolelle.

MTK paheksui valtioneuvostoa siitä, ettei maaseudun kehittämissuunnitelmasta ja sen rahoituksesta käyty valtioneuvostossa perusteellista keskustelua. Järjestö piti myönteisenä luonnonhaittakorvauksen laajentamispäätöstä, mutta arvosteli korvauksen tason leikkaamista.

MTK myös toivoi, että hallitus vaatisi edelleen 450 miljoonan euron EU-rahoitusta, koska muutkin jäsenmaat pyrkivät todennäköisesti kasvattamaan omaa EU-osuuttaan maaseudun kehittämisvaroista. STT-MH
6.8.1999


POLITIIKKA -SIVULLE