Venäjä toivoo NATO:n muuttavan suuntaansa Robertsonin myötä

Robertson valittiin NATO:n pääsihteeriksi

Robertson seuraa tehtävässä espanjalaista Javier Solanaa, joka siirtyy syksyllä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi johtajaksi.

Robertsonin nimitystä odotettiin jo maanantaina, mutta nimittäminen siirtyi Belgian, Hollannin ja Kanadan NATO-suurlähettiläiden pyynnöstä. He eivät vastustaneet Robertsonia, mutta halusivat vielä ohjeita omilta hallituksiltaan.

- Yksi Kosovon konfliktin selkeistä opetuksista on, että Euroopalla on tarve tehostaa sotilaallisia kykyjään, sanoi Robertson lehdistötilaisuudessa muutama tunti nimityksensä jälkeen.

Kosovon opetusten lisäksi Robertson korosti länsiliittouman suhteita Venäjään ja Ukrainaan. Hän sanoi myös, että NATO:n mahdollinen laajentuminen Itä-Eurooppaan on tärkeä osa hänen uutta tehtäväänsä.

Robertson oli ainoa varteenotettava ehdokas sen jälkeen kun Saksan puolustusministeri Rudolf Scharping, jota Yhdysvallat kannatti, kieltäytyi tehtävästä.

Aiemmin julkisuudessa oli mainittu mahdollisina ehdokkaina mm. Britannian liberaalidemokraattien johtaja Paddy Ashdown, Tanskan puolustusministeri Hans Haekkerup ja Puolan ulkoministeri Bronislaw Geremek.

NATO:ssa on perinteisesti valittu pääsihteerin virkaan eurooppalainen, kun taas Euroopan joukkojen komentajan tehtävä on ollut amerikkalaisten sotilaiden käsissä. Pääsihteerin virassa on lisäksi yleensä valittu vuorotellen pohjoisten ja eteläisten NATO-maiden edustajia.

Solana ei ole vielä ilmoittanut, koska hän jättää tehtävänsä pääsihteerinä. Yleisesti arvellaan, että tämä tapahtuu syyskuun puolivälissä.

Kosovo-haukka

53-vuotias Robertson on skotti, joka veti tiukkaa linjaa koko Kosovon kriisin ajan. Robertsonia pidetään myös innokkaana Yhdysvaltojen ymmärtäjänä ja kannattajana. Erityisen karismaattisena johtajana ei Robertsonia pidetä.

Robertson valittiin työväenpuolueen edustajana parlamentin alahuoneeseen ensi kerra 1978, kun hän oli 32-vuotias.

Kosovon kriisi paljasti Robertsonin mukaan sen, että Euroopan NATO-maiden on vahvistettava asevoimiaan.

- Meidän on vahvistettava eurooppalaista pilaria NATO:ssa, Robertson sanoi. Kaksi muuta tärkeää tulevaisuuden tehtävää ovat Robertsonin mukaan NATO:n laajentaminen ja Venäjän-suhteiden hoitaminen.

Golfia ja valokuvausta harrastava Robertson asuu perheineen - vaimo ja kolme lasta - Dunblanessa, joka nousi uutisotsikoihin 1996, kun pyssymies surmasi siellä 16 koululaista ja heidän opettajansa.

Korkein siviilivirkamies

Pääsihteeri on NATO:n korkein siviilivirkamies. Hänen tehtävänään on ennen muuta 19 jäsenmaan joskus hyvinkin erilaisten näkemysten yhteensovittaminen.

Pääsihteerin valta perustuu paljolti hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa. Pääsihteerin virka perustettiin vuonna 1952 eli kolme vuotta sotilasliiton perustamisen jälkeen.

Pääsihteeri johtaa puhetta NATO:n tärkeimmässä päättävässä elimessä, Pohjois-Atlantin neuvostossa. Neuvosto on koolla kerran viikossa suurlähettilästasolla ja vähintää kaksi kertaa vuodessa ulkoministeritasolla.

Venäjä toivoo NATO:n muuttavan suuntaansa Robertsonin myötä

Venäjä toivoo sotilasliitto NATO:n muuttavan suuntaansa, kun NATO:n uusi pääsihteeri George Robertson ottaa liittouman johdon käsiinsä. Robertsonin nimitystä seuranneissa ensireaktioissa Venäjän puolustusministeriön tiedottaja ilmaisi toivonsa siitä, että NATO "ottaa paremmin huomioon muiden valtioiden mielipiteet" tulevaisuudessa.

Venäjän mielestä NATO:n ei pitäisi "ratkaista konflikteja sotilaallisella mahdilla, vaan sotilaallisella diplomatialla". Lausumallaan Venäjä viittasi Kosovon konfliktin ratkaisuun.

Venäjän johto odottaa Robertsonin antavan "merkittävää tukea liittouman muuttamiseksi puhtaasti sotilaallisesta sotilaspoliittiseksi organisaatioksi", kertoi uutistoimisto Interfax tiedottajan sanoneen.

Venäjä jäädytti suhteensa NATO:on Kosovon kriisin aikana. Venäjän yhteydet NATO:on rajoittuvat edelleen yhteistyöhön rauhanturvaamisessa Kosovon KFOR-joukoissa.

STT-IA
6.8.1999

Kuva: U.S. Department of Defense.