A. Nenäkäs6.8.1999 Todennäköisyystiede on epätottaSain tänään selville, että todennäköisyystiede on epätotta. Tämän voi päätellä myös maalaisjärjellä, koska kokemus osoittaa, että epätodennäköisiä asioita tapahtuu useammin, kuin todennäköistä olisi.Pääsin samaan lopputulokseen itse kehittämäni, piakkoin patentoitavan tieteellisen menetelmän avulla. Menetelmäni on (turha vaiva, patenttia on jo haettu) seuraava:
1) Laaditaan todennäköisyystieteen mukainen hypoteesi. Olen pian saavuttamassa vaiheen seitsemän. Tämän tavoitteen voi estää vain väärämielinen päätoimittaja, joka kadehtii jo etukäteen piakkoin osakseni koituvaa kunniaa (ja rahapalkintoa). Todennäköisyystiede osoittaa, että jos maapalloa ympäröivään ilmakehään ammutaan yksi vesipisara, se ei todennäköisesti koskaan osu parvekkeellani olevan puutarhapöydän ennalta määrätyn naulan kantaan, joka on maalattu tieteellisen kokeen oikeellisuuden varmistamiseksi mustaksi, (jottei se sekoittuisi vahingossa MUIHIN naulankantoihin). Siitä huolimatta musta naulankanta (kts. edellä) kastuu joka kerta, kun ulkona sataa! Tämä on todennäköisyystieteellisesti epätotta, mutta minun parvekkeellani totta. Musta naulankanta on tänään kastunut jo kolme kertaa, vaikka sen ei olisi pitänyt kastua kertaakaan. Toinen seikka, jonka avulla jokainen epäilijä voi itse vakuuttua todennäköisyystieteen epätotuudellisuudesta on asunnottomien alkoholistien esiintymisen maantieteellinen todennäköisyys Suomessa verrattuna heidän esiintymistodennäköisyyteensä Alkon myymälöiden läheisyydessä. Menetelmä on kuitenkin liian pitkä tässä selostettavaksi. Millään todennäköisyydellä meille ei tätä kirjoitettaessa tule avoimesta parvekkeen ovesta hiiri. Arvatkaa mitä äsken tapahtui? Oikein! Todennäköisyystiede on epätotta.
A. NENÄKÄS
|
KOLUMNIT -SIVULLE