 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puolan, Unkarin ja Tshekin talouskehitys ratkaisee niiden maataloustuotannon tulevaisuuden
EU:n laajentuminen tuo mukanaan sisämarkkinoille Puolan, Unkarin ja Tshekin tasavallan kaltaisia merkittäviä maatalousmaita. Tutkija Mikko Mäkimattila Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta toteaa tuoreessa tutkimuksessa, että näiden maiden maataloustuotannon kasvumahdollisuuksien toteutumista rajoittaa pääasiassa kilpailukyvyn puute markkinoilla.Puolan, Unkarin ja Tshekin tasavallan maataloustuotannon laajuus tulevaisuudessa riippuu ratkaisevasti niiden talouskehityksestä ja kilpailukykyä vahvistavista investoinneista. Mäkimattila muistuttaa, että kotimarkkinoiden merkitys on ratkaiseva maiden elintarviketalouksien kehitykselle, sillä niiden lähes 60 miljoonaa asukasta muodostaa itsessään merkittävän ja potentiaalisen markkina-alueen. Tällaisten markkinoiden kasvu vetää puoleensa myös ulkomaista pääomaa ja sijoituksia elintarvikesektorille. Kotimaiset ja ulkomaiset investoinnit puolestaan lisäävät elintarviketalouksien kilpailukykyä markkinoilla parantamalla tuotantotehokkuutta ja tuotteiden laatua.
Kilpailu kiristyyMäkimattila arvioi kilpailun kiristyvän Puolan, Unkarin ja Tshekin maataloustuotteiden markkinoilla. Kyseisten maiden hintakilpailuetu on heikkenemässä ja tuontituotteiden laatu päihittää usein kotimaisten tuotteiden laadun. Kansainväliset kauppasopimukset velvoittavat myös kyseiset maat vapauttamaan kaupan asteittain. Mäkimattilan mukaan yhteiskunnan rooli maataloudessa on korostumassa, koska maataloustuotannon huono kannattavuus estää maatalouden ja maaseudun kehittymistä. Hän arvelee yhteiskuntien kiinnostuksen olevan myös poliittista, sillä maat pyrkivät pitämään maataloustuotantonsa vähintään nykyisellä tasolla saadakseen mahdollisimman suuret tuotantokiintiöt Euroopan unioniin liityttäessä.
Suomen vienti vähäistäElintarvikekauppa Suomen sekä Puolan, Unkarin ja Tshekin tasavallan välillä on tällä hetkellä vähäistä, selvittää PTT:n erikoistutkija Kalle Laaksonen tutkimushankkeen toisessa raportissa. Suomi kasvatti elintarvikevientiään kyseisiin maihin kuluvan vuosikymmenen alussa. EU-jäsenyys poisti kuitenkin tulliedun, ja vienti Suomesta esimerkiksi Puolaan supistui 1990-luvun alkuvuosien lähes 300 miljoonasta markasta vuoden 1998 vajaaseen 20 miljoonaan. Parhaiten puolensa markkinoilla ovat pitäneet votka ja suklaa. Laaksosen mukaan näiden vientiä on todennäköisesti tukenut suomalaisten yritysten investoinnit kohdemaiden tuotantoon ja jakeluun. Tuonti Puolasta, Unkarista ja Tshekin tasavallasta sen sijaan on kehittynyt vientiä tasaisemmin. Merkittävin tuoja on ollut Unkari, josta tuodaan Suomeen etupäässä kasviksia, hedelmiä ja viinejä. Puolasta tuodaan marjajalosteiden raaka-aineita ja Tshekin tasavallasta olutta.
FF-IA |
TALOUS -SIVULLE