Suuret vaihtotaseen vajeet selvin uhkatekijä

Venäjän romahdus hyydytti Baltian talouskasvun



Viime syksyllä puhjennut Venäjän talouskriisi oli kylmä suihku Baltian maille. Suuren itänaapurin ahdinko katkaisi Viron, Latvian ja Liettuan pari vuotta jatkuneen nopean talouskasvun kauden.


Vielä viime vuoden alkupuoliskolla Baltian maiden taloudet porskuttivat vahvassa myötäisessä. Niiden bruttokansantuotteiden ennustettiin karttuvan koko vuonna 6-7 prosenttia.

Toisin kuitenkin kävi, sillä Venäjän ruplan romahdus kolhaisi balttien ulkomaankauppaa ja tuotantoa. Ennakkotietojen mukaan Viron BKT:n kasvu jäi viime vuonna neljään prosenttiin, Latvian 3,6:een ja Liettuan 4,4 prosenttiin.

Tiedot ilmenevät Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkijoiden Iikka Korhosen ja Seija Lainelan laatimasta Baltian talouksien vuosikatsauksesta.

Venäjän kriisin myötä Viron, Latvian ja Liettuan ulkomaankaupan kasvu hidastui selvästi viime vuonna. Samalla itäsuunnan vaikeudet kasvattivat länsimaiden osuutta ulkomaankaupassa.

Venäjän osuus Viron ja Latvian viennistä laski 20 prosentista 12-13 prosenttiin. Liettuassa lukema aleni 25 prosentista 17 prosenttiin. EU-maiden kanssa Baltian maista käy eniten kauppaa Viro, jonka viennistä unionin maat muodostivat viime vuonna 55 prosenttia. Latviassa ja Liettuassa EU:n osuus jäi alle 40 prosentin.

Korhosen ja Lainelan mukaan balttitaloudet ovat pitkälti riippuvaisia kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.

- Mikäli talouskasvu länsimaissa hidastuu, rajoittaa se Baltian maiden vientiä ja ulkomaisen rahoituksen saatavuutta, joka puolestaan vaikuttaa suoraan niiden talouden kasvuun ja mahdollisuuksiin viedä eteenpäin rakenneuudistuksia, tutkijat korostavat.

Vaihtotasevajeet huolestuttavat

Korhosen ja Lainelan mukaan Baltian maiden suurimmat uhkat liittyvät niiden talouksien ulkoiseen tasapainoon. Niin Virossa, Latviassa kuin Liettuassakin vaihtotaseen vajeet ovat erittäin korkeat.

Virossa vaje laski viime vuonna 12 prosentista 8,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen sijaan Latviassa ja Liettuassa vajeet jatkoivat syvenemistään, edellisessä yli 11:een ja jälkimmäisessä 12 prosenttiin BKT:sta.

Venäjän kriisin jatkuminen saattaa jatkossa edelleen kasvattaa vaihtotasevajeita.
- Vajeet edellyttävät kireää finanssipolitiikkaa kotimaisen kysynnän hillitsemiseksi, sillä Baltian maiden kiinteiden valuuttakurssijärjestelmien vuoksi rahapolitiikan kysyntään vaikuttavat keinot ovat vähäiset, Korhonen ja Lainela kirjoittavat.

Vaihtotasevajeiden rahoituksessa on maakohtaisia eroja. Viro on saanut suuren osan rahoituksesta suorina sijoituksina, kun taas etenkin Liettua on turvautunut lainoihin. Latvia puolestaan houkuttelee paljon lyhytaikaisia sijoituksia.

Sijoittajat luottavat eniten Viroon

Suorien sijoitusten merkitys on kasvanut viime aikoina etenkin Virossa ja Liettuassa. Ulkomaisia sijoittajia houkuttavat Baltiassa toteutettavat suuret yksityistämiset. Merkittäviä sijoituksia on virrannut etenkin tietoliikenne- ja pankkisektorille.

Vertailtaessa balttien keräämiä ulkomaisia investointeja muihin siirtymätalouksiin, parhaiten menestyy Viro. Maa sijoittuu kolmanneksi heti Unkarin ja Tshekin jälkeen.

Virossa kumulatiiviset ulkomaiset investoinnit olivat viime vuoden kolmannella neljänneksellä 1 116 dollaria asukasta kohden. Latviassa luku jäi 557:ään ja Liettuassa 388 dollariin.

- Latviaa ja Liettuaa pidetään yhä Viroa vaikeampana toimintaympäristönä lainsäädännön epävakauden ja korruption laajuuden vuoksi, Korhonen ja Lainela huomauttavat.

Baltian maat ovat onnistuneet muihin siirtymätalouksiin verrattuna varsin hyvin inflaation taltuttamisessa. Helmikuussa vuosi-inflaatio jäi Liettuassa alle kahteen ja Latviassa alle kolmeen prosenttiin. Virossakin lukema pysyi neljässä prosentissa.

Siirtymätalouksien joukossa baltit profiloituvat myös kireän raha- ja finanssipolitiikan harjoittajina. Venäjän kriisi ei vielä viime vuonna heijastunut Viron, Latvian ja Liettuan budjettitilanteisiin, mutta kuluvana vuonna budjetit saattavat kärsiä verotulojen vähenemisestä.

Pyrkimys EU:hun edistää uudistuksia

Talouden rakenneuudistuksia siivittää Baltiassa ennen muuta maiden pyrkimys päästä EU:n jäseniksi. Viro valittiin jo toissa vuonna jäsenyysneuvotteluja käyvien maiden joukkoon.

Latvian määrätietoiset uudistukset puolestaan saivat kiitosta EU:n komission seurantaraportissa, ja maassa elätellään toiveita pääsystä pian mukaan neuvottelupöytään.

Parhaillaan baltit yrittävät saattaa lainsäädäntöään EU-oloihin sopivaksi. Työtä teettävät etenkin kilpailulait, kuluttajansuoja, valtiontukien maksut ja seuranta sekä tullijärjestelmä.

- Vielä vaikeampaa kuin lakien laatiminen on niiden toimeenpano, joka edellyttää uusien instituutioiden perustamista ja asiantuntijoiden kouluttamista, Korhonen ja Lainela arvioivat.

Yksityistämistä baltit jatkavat myös kuluvana vuonna. Etenkin Viro pitää kiinni liberaalista linjastaan yksityistämällä monia sellaisia aloja, jotka muissa maissa on jätetty prosessin ulkopuolelle. Parhaillaan toteutetaan energiayritysten ja rautateistä erotettujen yhtiöiden myyntiä.

Balteista liettualaiset suhtautuvat selvästi penseimmin yksityistämiseen ja ulkomaalaisomistukseen.

STT-IA
7.5.1999


TALOUS -SIVULLE