Biaudet: Maahanmuuttajia sijoitettava virkamiehiksi



Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) kehottaa viranomaisia toimimaan edelläkävijöinä maahanmuuttajien työllistämisessä. Erityisesti poliisin olisi Biaudet'n mielestä mietittävä, miten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä saataisiin poliisikoulutukseen.


- Uudenlaisten virkamiesten näkyminen toisi edustuksellisuutta hallintoon ja auttaisi maahanmuuttajaystävällisemmän ilmapiirin luomisessa, Biaudet perustelee.

Ministerin mukaan viranomaisilla on toiminnassaan ja etenkin toimintatavoissaan erityisen tärkeä rooli suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Suomen tekemä valinta, jossa eristyneisyyden sijasta pyritään kansainvälisyyteen, edellyttää Biaudet'n mukaan kaksisuuntaista kehitystä jo ulkomaankaupankin vuoksi.

Hän puhui keskiviikkona Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osaston järjestämässä "Maahanmuuttajat ja suomalaiset -seminaarissa.

Työpaikkojen luominen edellytys ulkomaalaispolitiikalle

Biaudet'n mukaan on tärkeää lähteä siitä, että tänne tulevat pakolaiset mahdollisesti jäävät maahan pitemmäksi aikaa. Mm. Kosovon pakolaisten vastaanotossa omaksuttu lähtökohta, että he olisivat Suomessa enintään kolme vuotta, on Biaudet'n mukaan alimitoitettu.

Biaudet katsoo, että pienet kunnat olisivat tiiviine sosiaalisine rakenteineen hyviä vastaanottopaikkoja. Hän muistutti vappuna voimaantulleesta uudesta kotouttamislaista, joka velvoittaa kuntia tekemään suunnitelman maahanmuuttajilleen.

Tässä asiassa kuntien keskinäinen ja erilaisten järjestöjen välinen yhteistyö olisi hyödyllistä. Biaudet korosti, että työpaikkojen luominen on ehdoton edellytys onnistuneelle ulkomaalaispolitiikalle.

- Suomi tarvitsee ulkomaalaisiaan työvoimana, asiantuntijoina ja kansainvälisessä kehityksessä mukana pysymistä varten.

Ay-liikkeessä ei uskota työllistämisen onnistumiseen

Ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa ei uskota maahanmuuttajien tuovan ratkaisua tulevina vuosina ennustettuun työvoimapulaan.

Seminaariin osallistunut SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen näkee useita ongelmia, jotka ovat kehityksen esteenä.
- Ennakoitu työvoimapula on erilainen kuin vuonna 1974 ja 1980-luvun lopuilla. Nyt tarvetta on asiantuntijoista ja laaja-alaisista osaajista, jotka täyttävät tulos- ja laatujohtamisen vaatimukset.

Toinen ongelma on Laukkasen mukaan työttömien suuri määrä, joka piilotyöttömät ja työllistämistoimien piirissä olevat mukaan luettuna on noin 550 000.
- Työvoimapulalla perusteltu maahanmuutto johtaisi todennäköisesti voimakkaaseen vastakkainasetteluun työttömien ja maahanmuuttajien välillä.

Kolmantena ongelmana Laukkanen pitää tuotannon ja työn uudelleenorganisointia työpaikkatasolla. Se synnyttää uusia yrityskohtaisia osaamistarpeita, joita yritysten on rekrytoinnissaan vaikea tyydyttää.

Tuotannollinen tasapaino joustavuuden ja turvallisuuden välillä edellyttäisi näiden osaamistarpeiden yhteisöllistä käsittelyä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti.
- Valitettavasti vain joka toisella työpaikalla on tehty henkilöstösuunnitelma, jossa kehittämistarpeet olisi kirjattu osaksi työpaikan omaa toimintaa, Laukkanen perustelee.

Laukkasen mielestä sen sijaan, että nähtäisiin maahanmuuttajat ratkaisuna työvoimapulaan, ilmiön perusteet tulisi nähdä laajemmin. Hän vaatikin uudelleen käynnistettäväksi lamaan katkennutta keskustelua pitkän aikavälin väestöpoliittisesta ongelmasta.

STT-IA
7.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE