EU-parlamentti hyväksyi tiukan budjettikurin

EU-maiden budjettien tekijöille ratkaisu on merkittävä. Nyt tiedetään, missä summissa liikutaan.

Rahoitusraami syntyi EU:n toimielinten välisenä sopimuksena. Jäsenmaita edustava ministerineuvosto, komissio sekä parlamentti ovat pitkään rakentaneet ratkaisua rahoitusraamista ja lopputulos syntyi pitkällisen kädenväännön jälkeen. Torstaina parlamentti hyväksyi lopullisesti yhdessä sorvatun kurinalaisen budjettipolitiikan.

Aivan kivutta ratkaisu ei kuitenkaan syntynyt. Vielä ennen äänestystä parlamentti kinasteli tunteet kuohuen siitä, riittääkö asian hyväksymiseen parlamentin enemmistö.

Osa esitti myös paketin palauttamista takaisin sitä valmistelleeseen valiokuntaan. Ratkaisu tehtiin yksinkertaisella enemmistöllä.

Jokainen jousti ratkaisun takia

EU:n elimissä rahoitusraamin syntyä pidettiin niin tärkeänä, että jokainen osapuoli oli valmis tinkimään. Parlamentti luopui osasta sille kuuluvasta budjettivallasta.

Perussopimuksen mukaan parlamentilla on oikeus puuttua EU-budjetin ei-pakollisiin menoihin, joiden osuus budjetista on noin puolet. Nyt parlamentti suostui siihen, ettei se pyri kasvattamaan näitä menoja parlamentille annettuun kattoon asti.

Jos rahoitusraamista ei olisi päästy sopimukseen ja parlamentti käyttäisi sille kuuluvaa budjetin kasvattamisoikeutta maksimaalisesti joka vuosi, seitsemän seuraavan vuoden budjetin loppusumma olisi noin 30 miljardia euroa suurempi, miksi se nyt on sovittu.

Rahat otettaisiin jäsenmaiden kukkarosta, joten valtiovarainministereiden kiinnostuksen raamisopimuksen syntyyn ymmärtää.

EU:n rahaliittoon kuuluvilta mailta edellytetään kurinalaista budjettipolitiikkaa kotimaissaan. Tämän toteuttamista helpottaa, jos tiukkaa budjettikuria vaaditaan myös EU-tasolla.

Budjettikomissaari Erkki Liikanen piti uutta toimielinten välistä sopimusta merkittävänä edistysaskeleena parlamentin ja neuvoston välisessä köydenvedossa.

- Sovittelun myötä parlamentti laajensi budjettivaltuuksiaan maatalouden sekä koko talousarvion käsittelyn osalta, Liikanen totesi parlamentissa.

Raami joustaa

Hyväksytyn raamin mukaan EU:n vuosibudjetin katto on 1,27 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Raamikehyksen ensimmäinen vuosi on 2000. EU:n ensi vuoden alustavan talousarvion mukaan loppusumma on 1,11 prosenttia jäsenmaiden bruttokansatuotteesta eli siis tuntuvasti alle katon.

Nyt hyväksyttyyn raamiratkaisuun sisältyy joustoa. Jos jokin sovituista budjettikehyksistä osoittautuu liian tiukaksi, sitä voidaan yhteisestä sopimuksesta muuttaa. Uudistuksen ideana on yksinkertaistaa ja joustavoittaa EU-hallinnon toimivuutta.

EU:n laajentumiseen budjettiraamissa on varauduttu erikseen. Siihen tarkoitettuja varoja ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen. Uusi rahoitusraami ei ole lajissaan ensimmäinen, vaan jo kolmas.

STT-IA
7.5.1999