"Meillä ei ole ekologista katastrofia"

Viranomaiset haluavat kirkastaa kuvaa Leningradin alueen metsätaloudesta

Imagonkohennuskampanjassa on otettu aseiksi yhteistyö asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen kanssa.

Nelidov lupasi Pietarissa viime viikolla avata pian "kuuman linjan", johon hakkuiden laillisuutta aprikoivat kansalaiset voivat soittaa. Hakkuufirmat puolestaan velvoitetaan ripustamaan työmaan laitaan kyltti, josta ilmenee firman nimi.

Ympäristöjärjestöt halutaan yhteisen neuvottelupöydän ääreen pohtimaan metsien talouskäytön ja luontoarvojen yhteensovittamista.

Julkisuuskampanjan taustalla lienevät vuosikausia viranomaisten ja firmojen suuntaan eri tahoilta sinkoilleet syytökset siitä, että esimerkiksi Karjalan kannaksen luonto pilataan hakkuilla, Suomeen kärrätään halvalla rajan takaa puutavaraa, ja paikalliset hämärämiehet käärivät suuria laittomia voittoja taskuunsa metsäbisneksestä.

Tärkeä teollisuudenala

Myös metsäklusterin maksamien verojen määrä kasvoi, mikä on tärkeää talousvaikeuksissa painivalle aluehallinnolle.

Nelidov korosti, että Viron rajalta Käkisalmen korkeudelle ja Äänisen eteläpäähän ulottuvalla alueella hakataan keskimäärin vain vajaat puolet metsän vuotuisesta kasvusta. Viime vuonna hakattiin noin neljä miljoonaa kuutiometriä, kun hakkuukatto olisi ollut lähemmäs kymmenen miljoonaa kuutiometriä.

Nelidov tähdensi myös, että Leningradin alueella korjattavasta raakapuusta menee vientiin virallisten tilastojen mukaan vain kolmannes. Siten käsitys siitä, että alue olisi taantunut pelkän raaka-aineen toimittajaksi, olisi väärä.
- Valtaosa raakapuusta menee Leningradin alueen yritysten käyttöön.

Suurin vientiin menevän raakapuun ostaja on Suomi 65 prosentin osuudella. Nelidov muistutti, että mm. alueen kolmen sellutehtaan tuotannosta menee vientiin yli puolet eli jalostetut tuotteetkin ovat löytäneet ulkomarkkinoita.

Tappiollista bisnestä

Viimevuotinen talouskriisi iski kovasti ulkomaista tekniikkaa hankkineisiin yrityksiin. Mm. amerikkalaisen metsäjätin United Papersin omistukseen siirtyneen Svetogorskin eli Enson sellutehtaan tulos jäi reilusti tappiolliseksi.

Viipurin sellutehtaan toimintaa on puolestaan vaikeuttanut kyproslaisen omistajan ja tehtaan väen välinen kiista. Sässtroin sellutehtaan niskoilla on talvella sattunut ympäristöonnettomuus.

Nelidovin mukaan talouskriisillä on ollut myönteisiäkin seurauksia. Tuonnin hiipumisen takia mm. puuhuonekalujen valmistajat paiskivat töitä ympäri vuorokauden kotimaisten tuotteiden kysynnän kasvun takia.

Kannaksen hakkuut

Ympäristöväki haluaa suojata moratoriolla arvokkaina pitämiään metsiä siksi kunnes niiden mahdollisesta suojelusta on päätetty virallisesti. Moratoriosopimuksen allekirjoittajiksi haettaisiin Karjalan kannaksellakin ulkomaisia - paljolti suomalaisia - puunostajia.

Nelidov korosti, että kannaksenkin hakkuut tapahtuvat laillisesti, ja harvalukuisia sääntöjen rikkojia rangaistaan.

- Hakkuut eivät ole aiheuttaneet ekologista katastrofia. Metsätalouskomitean raportti kertoo samaan aikaan, että Karjalan kannaksen metsät on suurelta osin varattu talouskäyttöön - 5-49 vuoden mittaisin vuokrasopimuksin.

Vuokrasopimusten merkityksen arvioiminen on monimutkaista, sillä Venäjällä metsän vuokrasopimus ei koske tiettyä hehtaareissa mitattavaa aluetta vaan se määritellään vuosittain hakattavina kuutiometreinä. Hakkuualueiden sijainti määritellään erikseen, metsäviranomaiset muistuttivat.

STT-IA
7.5.1999