 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
EN: Laaja yhteistyö tarpeen Balkanin vakauttamisessa
Euroopan neuvoston ulkoministerit tuomitsivat perjantaina Budapestissä jyrkästi Kosovossa tapahtuvat suurimittaiset ihmisoikeuksien loukkaukset ja sadoille tuhansille siviileille aiheutetut kärsimykset. EN:n ministerikomitean julkilausumassa vaadittiin syyllisiä vastuuseen kansainvälisen oikeuden edessä.Puheenjohtajamaan Unkarin muotoilemassa paperissa annettiin tuki YK:n pääsihteerin ponnisteluille rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi. Sen tulisi perustua ihmisoikeuksien täyteen kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion ja kansainvälisen lain periaatteisiin. 41:n jäsenmaan Euroopan neuvosto haluaa saada käyttöön kaikki voimavarat demokraattisen vakauden ja turvallisuuden palauttamiseksi koko Länsi-Balkanin alueelle. Kokouksessa hyväksyttiin Suomenkin ajama periaate, jonka mukaan tämän työn valmistelussa ja toteuttamisessa tulisi olla mukana kaikki Euroopassa aktiivisesti toimivat järjestöt, kuten EU, Etyj, YK ja EN. Ministerikomitea hyväksyi lisäksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusasiamiehen viran perustamisen. Asian esitteli Suomen ulkoministeri Tarja Halonen (sd.), koska pohjatyö ihmisoikeustuomioistuimen ruuhkaa osaltaan helpottavasta virasta tehtiin Suomen puheenjohtajakaudella. Halonen muistutti, että EN on kehittänyt ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnassa standardit, jotka ovat jopa korkeampia kuin maailmanlaajuisesti tätä työtä tekevän YK:n. Euroopan neuvostolla on Halosen mukaan jo ennestään paljon välineitä, kuten ihmisoikeustuomioistuin, sihteeristö, erilaiset sopimukset ja jäsenmaiden jäsenehtojen toteutumista tarkkaileva ns. monitorointijärjestelmä. Ihmisoikeusasiamies täydentää tätä välineistöä edistämällä ihmisoikeuksien kunnioittamista, tiedostamista ja niitä koskevaa koulutusta jäsenmaissa. Parlamentaarisen yleiskokouksen kuudeksi vuodeksi valitsema ihmisoikeusasiamies ei sekaannut tuomioistuimen työhön eikä ota vastaan yksilöiden valituksia. Hänen on määrä tarkastella jäsenmaiden lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä sekä auttaa maita korjaamaan puutteet. Jäsenmaiden hallitusten on annettava oikeusasiamiehelle tarvittavat tiedot. Toimenkuvaan kuuluu myös yhteydenpito parlamentteihin, kansallisiin oikeusasiamiehiin ja järjestöihin.
EN:n rahoitukseen lisää huomiotaEN:n ja ihmisoikeustuomioistuimen kustannuksia on lisännyt huomattavasti järjestön nopea kasvu kattamaan käytännöllisesti katsoen koko Eurooppa.Halonen vetosi puheessaan jäsenmaiden hallituksiin riittävän rahoituksen turvaamiseksi Euroopan neuvostolle. Hyvät tarkoitukset ilman rahaa ovat hänen mukaansa tekopyhyyttä. Myös EN:n ruotsalainen pääsihteeri Daniel Tarschys, joka jättää tehtävän kesäkuussa, kantoi huolta järjestön taloudesta. Hänen mielestään ennaltaehkäisevä investointi parempaan tulevaisuuteen on halvempaa kuin toteutuneiden riskien seurausten maksaminen. Tarschys varoitti testamentissaan myös toisesta laajentumisen mukanaan tuomasta vaarasta. Joissakin uusissa jäsenmaissa on alkanut ilmetä merkkejä halusta valikoivaan ja välinpitämättömään suhtautumiseen ihmisoikeustuomioistuimen sitovien päätösten toimeenpanemiseen. Pääsihteeri korosti, että ministerikomitea kantaa kollektiivisen vastuun EN:n poliittisesta uskottavuudesta.
Demokraattinen kansalaisuusKokouksessa hyväksyttiin niin ikään julistukset, jotka koskevat uuden tietotekniikan käytön edistämistä ja demokraattiseen kansalaisuuteen tähtäävää opetustyötä. Sen avulla halutaan lisätä kansalaisten tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Demokratiakoulutus tulisi ottaa huomioon koko yksilön elinajan perheissä, kouluissa, työpaikoilla ja tiedotusvälineissä. EN:n jäsenmaat allekirjoittivat tai liittyivät perjantaina lähes 60:een sopimukseen. Mm. Venäjä lähti mukaan terrorismia vastustavaan yhteistyöhön. Ranska allekirjoitti alueellisten ja vähemmistökielten suojelua koskevan sopimuksen ja Latvia sitoutui luopumaan kuolemanrangaistuksesta.
STT-IA
|
ULKOMAAT -SIVULLE