 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vireä ohjelmistotalo myy tuotteitaan 80 maahanGabor Bojar toteutti amerikkalaisen unelman Unkarissa
Vuosi 1982 oli käännekohta unkarilaisen fyysikon Gabor Bojarin elämässä. Ensimmäiset pc:t olivat tulleet markkinoille ja Unkarin kommunistihallitus päätti avata ovet yksityiselle yritystoiminnalle.Bojar panttasi vaimonsa jalokivet saadakseen lainaa oman yrityksen perustamiseen. Tänään hänen ideoistaan syntyneen ohjelmistotalon Graphisoftin tuotteita käyttää 55 000 arkkitehtiä 80 eri maassa. Graphisoft on onnistunut paitsi luomaan hyviä ohjelmistoja, myös noussut yhdeksi Itä-Euroopan menestyneimmistä yrityksistä. Onnistuminen on kirkastanut Bojarin sädekehää, ja amerikkalainen talouslehti Wall Street Journal valitsikin hänet vuoden 1998 eurooppalaiseksi pääjohtajaksi. - Kaksi vallankumousta, tietotekniikassa ja politiikassa, mahdollistivat yrityksemme liikkeellelähdön. Ohjelmistotalon perustaminen ei ollut vaikeaa, koska siihen ei tarvita mittavia pääomia. Lisäksi Unkarissa on aina ollut lahjakkaita insinöörejä, Suomessa viime viikolla vieraillut Bojar selittää menestystarinansa taustoja. Bojarin usko tietotekniikkaan on vankkumaton. Etenkin Internetin merkitys nousee hänen mielestään tavattoman tärkeäksi. - Internet kiihdyttää globalisaatiota entisestään. Tänään ei ole enää mitään väliä sillä, missä maantieteellisessä paikassa yritys toimii. Mielestäni globalisaatio palvelee etenkin pienten maiden, kuten Suomen ja Unkarin etuja, Bojar korostaa. Yli 130 miljoonan markan liikevaihtoa tekevä ja 210 ihmistä työllistävä Graphisoft pitää kotipaikkanaan edelleen Budapestiä. Sieltä hoituvat asiat kätevästi maailman metropoleihin.
Ohjelmistoilla kasvavat markkinat rakentamisessaGraphisoftin kulmakivi on kolmiulotteinen mallintamisohjelmisto ArchiCAD, joka mahdollistaa rakennusten virtuaalisen suunnittelun. Bojar korostaa markkinoiden valtaisia kasvumahdollisuuksia.- Muutama tuhat autosuunnittelija käyttää enemmän rahaa CAD-ohjelmistoihin kuin miljoona arkkitehtiä, hän laskee. CAD-ohjelmistojen maailmanmarkkinat rakentamisessa ovat noin miljardin dollarin suuruiset eli neljä kertaa pienemmät kuin autoteollisuudessa. Näin siitä huolimatta, että alana rakentaminen on kolme kertaa autoteollisuutta suurempi. - Autoinsinööreillä on ollut ohjelmistot apunaan 20 vuotta ennen kuin ne tulivat arkkitehtien käyttöön. Täytyy muistaa, että valtaosa arkkitehdeistä työskentelee pienissä toimistoissa, joten he saattoivat satsata ohjelmistoihin vasta henkilökohtaisten tietokoneiden tultua markkinoille, Bojar selittää. Hänen mukaansa arkkitehtuurissa ollaan edelleenkin kiinni paperiajassa, kun taas autoteollisuus siirtyi jo kauan sitten digitaaliaikaan. Mallintamisohjelmistot luovat rakennusten suunnitteluun tehokkuutta ja säästöjä, mutta ovat edelleenkin pelkkä piirtämisen työkalu, eivät uuden arvon lähde.
Arkkitehtuurikin siirtyy vähitellen digitaaliaikaanJos Bojariin on uskominen, digitaaliaika määrittää jatkossa yhä selvemmin myös arkkitehtuurin kehitystä. Hän uskoo, että tulevina vuosikymmeninä jokaisesta rakennuksesta tehdään virtuaaliversio.Virtuaalirakennus antaa valmiin kolmiulotteisen mallin, jossa suunnittelija voi liikkua kuin oikeassa talossa. Mallintamisohjelmiston avulla rakennuksen yksityiskohtia on helpompi esimerkiksi muutella ja arvioida muutoksia kuin jos toimittaisiin kynän ja paperin varassa. Bojarin ajatuksiin uskotaan arkkitehtipiireissä ympäri maailman. 80-luvun puolivälissä Graphisoft löi itsensä läpi Länsi-Euroopassa kehiteltyään ArchiCAD-ohjelmistostaan Macintosh-version. Yhdysvaltoihin ja Kaukoitään yhtiö laajeni kuluvan vuosikymmenen alussa. Myös Suomessa Graphisoftin ohjelmistot ovat saaneet hyvän vastaanoton. Niitä käyttää yli 30 prosenttia suomalaisista arkkitehtitoimistoista. Mallintamalla suunnitelluista rakennuksista tunnetuimpia ovat Helsingin Areena, Tennispalatsi, Mäkelänrinteen uimahalli sekä Nokian uudet toimistorakennukset.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE